Ateenan pyhä Filothei - Naisiin kohdistuvan väkivallan pyhä marttyyri

Ateena oli 1500-luvulla pieni kaupunki turkkilaisvallan alla. Vallanpitäjät painostivat kristittyjä luopumaan uskostaan ja kielsivät kristinuskon ja kreikkalaisen sivistyksen opettamisen lapsille. Niihin oloihin syntyi vuonna 1522 ylhäisen ateenalaisen perheen odotettu tytär, joka sai nimen Regula.

Ajan tavan mukaan hänet naitettiin jo teini-iässä. Mies oli huomattavasti vanhempi ja kuului kaupungin johtoon. Hän kiusasi ja pahoinpiteli nuorta vaimoaan jatkuvasti. Jo kolmen avioliittovuoden kuluttua mies kuoli, ja alle 20-vuotiaana Regula oli jäänyt leskeksi. Kun vanhemmatkin pian kuolivat, nuori nainen oli täysin itsellinen ja vapaa toteuttamaan unelmansa.

Regulan unelma oli omistautua Jumalan ja ihmisten palvelemiselle. Hän vihkiytyi nunnaksi ja sai nimen Filothei, Jumalaa rakastava. Filothei muutti perheen maatilan luostarikseen, ja pian monia nuoria naisia hakeutui sisaristoon. Luostarin yhteyteen Filothei perusti sairaalan, turvakodin ja koulun. Koulussa kristityt lapset, niin pojat kuin tytöt, saivat kristillistä kasvatusta, mikä ei turkkilaisvallan alla ollut itsestään selvää. Turvakotiin toivotettiin tervetulleiksi kaikki puutteenalaiset ja vaivatut. Lähimmäisenrakkaudessaan Filothei jakoi ruokaa köyhille niin paljon, että usein sisaristolle itselleen ei näyttänyt jäävän mitään. Aina kuitenkin ilmaantui lahjoittajia, joiden avulla luostarin toimeentulo turvattiin.  

Monia kristittyjä naisia oli väkisin otettu vallanpitäjien vaimoiksi ja pakotettu luopumaan uskostaan. Heitä kohdeltiin usein julmasti, ja jotkut rohkenivat paeta nunnien turviin. Filothein suvun maatiloista Ateenan ympäristössä sekä Kean ja Eginan saarilla tuli piilopaikkoja, joista vaikeuksiin joutuneet naiset saivat turvan.

Filothein toiminta ei ilahduttanut vallanpitäjiä. Hänet pidätettiin ja pieksettiin armotta monta kertaa, mutta se ei vahvaa nunnaa ja luostarin igumeniaa hillinnyt. Lokakuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä vuonna 1588 Filothei seisoi luostarinsa kirkossa rukoilemassa kokoöisessä juhlapalveluksessa. Kesken jumalanpalveluksen joukko turkkilaisia ryntäsi kirkkoon ja kävi igumenian kimppuun. Hänet pieksettiin henkihieveriin. Siitä Filothei ei koskaan toipunut, vaan kärsi pahoinpitelyn seurauksena kovia kipuja ja nukkui kuolonuneen seuraavan helmikuun 19. päivänä.

Filothei kanonisoitiin, eli todettiin kirkon pyhien joukkoon kuuluvaksi, jo pian marttyyriutensa jälkeen. Häntä pidetään yhtenä Ateenan taivaallisista suojelijoista. Hänen pyhäinjäännöksiään voi käydä kumartamassa Ateenan Mitropolis-katedraalissa. Filothein juhlapäivää 19.2. viettää koko kaupunki.

Pyhää Filotheita kunnioitetaan luostarikilvoittelijana ja marttyyrina. Aidoimman luostariperinteen mukaisesti hänen yhteisönsä eli hätää kärsiviä ja apua tarvitsevia varten. Nimenomaan naisten ahdinko teki Filotheista vapaustaistelijan, joka kamppaili naisiin kohdistuvaa pakkoa ja väkivaltaa vastaan. Marttyyrina hän todisti uskostaan Kristukseen eikä vastannut väkivaltaan väkivallalla. Usko Kristukseen teki hänestä vapaan väkivallan edessä eikä hän pelännyt kulkea ristintietään loppuun asti. Hän on yksi niistä tunnetuista ja tuntemattomista kristityistä aikojen varrella, joiden esikuva antaa toivoa ja innoitusta työhön naisten ja kaikkien uhattujen ja piestyjen puolesta.

Heikki Huttunen (ort)

Kuvat: Philothein rintakuva ja
Scene from the life of St.Philothei:
The slaves find selter in Saint Chapel of St.Philothei, archdiocese of Athens.

Lähteet: Synaksarion, helmikuu. Toim. munkki Serafim. OKJ. 2007.
Eva Catafigiotu Topping, Holy Mothers of Orthodoxy. Light and Life, Minneapolis.1987.
www.goarch.org