Ihmiskauppa ja ihmisen vastuu

Ihmiskauppa on käsittämätön ongelma. Sen alkusyytä voimme etsiä monista maailman asioista, mutta palaamme aina ihmiseen ja ihmisen toimintaan. Mikä saa ihmisen hyväksikäyttämään ja kohtelemaan toista ihmistä esineenä? Johtuuko se ihmisen vieraantumisesta todellisesta ihmisyydestään ja kyvyttömyydestä rakastaa aidosti? Onko syynä vallan vääristyminen ja väärinkäyttö?

Minä, hyvin toimeentuleva länsimaalainen, olen osa ihmiskaupan verkostoa, vaikka en aktiivisesti myy tai osta ihmisiä. Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, enkä voi sulkea itseäni sen ulkopuolelle. Päinvastoin, voin vaikuttaa maailmaan ja valita muutoksen tien.

Jumala loi kaiken hyväksi

Luomiskertomuksessa Jumala luomispäivän päätteeksi katsoo kaikkea tekemäänsä ja kaikki on hyvää (1.Moos. 1:31). Koko luomakunta on Jumalan rakkauden osoitus ja luotu heijastamaan jumalallista hyvyyttä ja valoa. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi (1. Moos. 1:26) eli heijastamaan toteuttamaan oikeudenmukaisuutta ja tuomaan koko luomakunta Jumalan yhteyteen.

Ihmisen vapauden väärinkäytön seurauksena kaunis ihmisyys muuttui ja koko luomakunta joutui langenneeseen tilaan. Syntiinlankeemus sumensi Jumalan kuvan ihmisessä ja pyrkimys tuoda koko luomakunta Jumalan kaltaisuuteen tuli mahdottomaksi.

Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on käsittämättömän suurta. Jumala tuli ihmiseksi rakkaudestaan ihmistä kohtaan ja toimiakseen kaikkien ihmisten ja koko luomakunnan pelastuksen puolesta. Jumalan Poika, Jeesus Kristus avasi ihmiselle uudelleen tien Jumalan valtakuntaan katumuksen kautta. Kristus on täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen. Hän on ihmisyyden täydellistäjä ja eheyttäjä. Hän on uusi Adam, ihmisyyden uudistajana ja kirkastaja.

Ihmiskauppa on ihmisarvon kieltämistä

Kristittyinä ymmärrämme ihmisen osan luomakunnassa erityisenä, luomakunnan kruununa, jonka tehtävänä on "viljellä ja varjella maata" (1. Moos. 2:15) sekä toimia koko luomakunnan pelastukseksi. Ihmisarvo kumpuaa Jumalan luomistyöstä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas Jumalan luomus sisältäen täydellisen ihmisyyden.

Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusrikkomus ja loukkaus ihmisyyttä vastaan. Se on toimintaa, joka kieltää ihmisarvon. Amerikkalainen tutkija, Helene Hayes, on haastatellut ihmiskaupan uhreja perehtyen erityisesti naisten kokemuksiin. "Kaikkein vahingoittavinta oli se, että en ollut enää ihminen, vain esine, kauppatavaraa.", totesi yksi hänen haastattelemistaan ihmiskaupattu nainen.

Kristillinen ihmiskuva haastaa maailmantilan

Kristillinen käsitys ihmisestä saattaa tuntua idealistiselta, mutta se on kehittynyt vuoropuhelussa eri aikojen kulttuurien kanssa. Usein kristillinen ihmiskäsitys haastaa yhteiskuntien sosiaaliset rakenteet, jotka halventavat ja hyväksikäyttävät ihmistä. Kristillinen ihmiskuva asettuu vastakkain kaiken sen kanssa, joka tuhoaa Jumalan omaksi kuvakseen luomaa ihmistä.

Humaani ihmiskäsitys saattaa vaihdella varman optimismin ja äärimmäisen kyynisyyden välillä, kun taas kristillinen käsitys ihmisistä, yhteiskunnista ja kulttuureista pysyy samana. Jumala on ihmisyyden lähde ja ihmisyys heijastaa luovuutta, vastuullisuutta ja hyvyyttä, vaikkakin syntisyyden ja rikkoutuneisuuden haavoittamana.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa yhtenäiskulttuurit murentuvat ja globaalit tilanteet vaikuttavat paikallisiin asioihin ja päinvastoin. Emme voi olla huomioimatta globaalia tilannetta, vaan sitä on tarkasteltava yhdessä paikallisen tilanteen kanssa.

Ihmisen kunnioitus ja ihmisarvo on uhattuna rikkoutuneessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Globaali maailma, jossa yhtenäiskulttuurit murtuvat ja oman yhteiskunnan ulkopuoliset asiat vaikuttavat paikallisiin asioihin, edellyttää laaja-alaista tarkastelua ihmisyyden ja oikeuksien näkökulmasta.

Arvomaailman vaikutus

Luomisesta lähtien ihmisyys on ollut tasa-arvoista, mutta sukupuolisesti erilaista (1.Moos. 1:27). Tasa-arvoisina mies ja nainen molemmat heijastavat itsessään koko Jumalan luomaa maailmaa ja kantavat itsessään täydellistä ihmisyyttä. Myös seksuaalisuus on kaunis Jumalan luoma osa ihmistä.

Suurin osa maailman kulttuureista on kautta aikojen ollut patriarkaalisia kulttuureja, joissa mies on naista vahvempi ja hallitseva sukupuoli. Miehen ja naisen roolit ovat tai ovat olleet erilaisia ja edelleen voimme nimetä vahvemmin "naisten ja miesten töitä" niin kotitaloudessa kuin yhteiskunnassakin.

Globaali muutos ja eriarvoisuuden kasvu aiheuttaa epätoivoa ja vääristymiä, joissa ihminen toimii helposti omaa etuaan tavoitellen ja keinoja kaihtamatta. Esimerkiksi maskuliinisten ja patriarkaalisten arvojen vahvistuminen lisää väkivaltaa, sillä aggressiivisuudesta ja jopa rikollisuudesta saattaa tulla osa hyväksyttyä ja kunnioitettua miehisyyttä.

Nykyään patriarkaaliset arvot ovat vallalla useissa yhteiskunnissa joko suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi entisissä kommunistisissa maissa patriarkaaliset arvot ovat vahvistuneet siirryttäessä sosialismista markkinatalouteen. Yhteiskunnallisen kontrolli on muuttunut poliittisesta kontrollista arvokontrolliin.

Monissa Aasian maissa taas turismin muodostuessa osaksi yhteiskunnan talouselämää, tarvitaan naisia huonosti palkattuun palvelutyöhön sekä seksityöntekijöiksi. Yleensä turismin tuottaa hyvin, eikä yhteiskunta ole kiinnostunut luomaan naisille muita työpaikkoja. Naisten mahdollisuudet tulla taloudellisesti itsenäisesti toimeen ja hankkia kunnollista työtä jäävät hyvin pieniksi. Tällaisten tilanteiden naiset ovatkin tuplasti hyväksikäytettyjä.

Kirkot ovat usein yksi patriarkaalisten arvojen ylläpitäjä ja tukija. Vanhoillinen suhtautuminen tyttöjen ja naisten rooliin sekä itsenäiseen elämään saattaa olla osa kirkon edistämää kristillistä elämännäkemystä. Voi olla, että samalla tuetaan syrjinnän, hyväksikäytön ja väkivallan kulttuuria.

Naisen asema

Ihmiskaupan uhreja ovat sekä miehet että naiset, mutta silti se ei ole sukupuolisesti neutraali ilmiö. Naisten sosiaalinen ja taloudellinen tilanne sekä asema siirtolaisena tekevät heistä huomattavasti haavoittuvampia ja ihmiskaupalle altistuvia. Sen vuoksi on keskeistä ymmärtää, että sukupuolitekijät lisäävät haavoittuvuutta ihmiskaupalle.

Ihmiskauppaa käsittelevissä selvityksissä on todettu, että jopa 60 prosenttia ihmiskaupatuista on ollut fyysisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhri ennen ihmiskaupan uhriksi joutumistaan. Useimmiten he ovat kokeneet perheväkivaltaa, jossa pahoinpitelijä tai hyväksikäyttäjä on isäpuoli tai muu perheen mieshenkilö. Muita ihmiskaupalle altistavia keskeisiä syitä ovat köyhyys, työttömyys, naisiin kohdistuvan väkivallan salliva kulttuuri sekä seksin ja halvan työvoiman kysyntä.

Ihmiskauppaajan tarjous on usein köyhien olosuhteiden naiselle houkutteleva. Työtarjous ulkomailla tarjoaa tien ulos köyhistä olosuhteista, työttömyydestä ja mahdollisesti alistuksesta tai muutoin ahtaasta tilanteesta. Tarjouksessa houkuttavia asioita usein ovat paremman, vapaamman ja turvatun elämän odotukset sekä työmahdollisuudet. Usein keskeisin ihmiskauppaajan tarjouksen hyväksymisen syy on uskottavuus, sillä se tulee läheiseltä tai uskotulta ihmiseltä, jopa oman perheenjäseneltä.

Ihmiskauppaan puuttuminen

Ihmiskaupan vastaisen työn tehokkaimpia keinoja ovat naisten taloudellisen itsenäisyyden lisääminen, siirtotyöläisten aseman vahvistaminen, köyhyyden ja työttömyyden vähentäminen sekä väkivallan hyväksyvän kulttuurin murtaminen.

Köyhyys on enenevässä määrin naisten ongelma ja se ajaa naisia tarttumaan pimeiden työmarkkinoiden tarjoamaan toimeentuloon. Naisten taloudellisen itsenäisyyden lisääminen kunnollisten työmahdollisuuksien kautta estää heitä joutumasta ihmiskaupalla altistavaan tilanteeseen. Keskeistä on myös siirtolaisten olosuhteiden kohentaminen, sillä tiukentamalla ulkomaalaispolitiikkaa kiristetään entisestään ahtaalla olevien ihmisten asemaa.

Perheväkivaltaan ja väkivallan kulttuuriin puuttuminen on osa ihmiskaupan vastaista työtä. Naisten alistamisen kulttuuri on katkaistava ja perheväkivallan kaikista muodoista on tehtävä rangaistavia tekoja. On lisäksi luotava enemmän keinoja väkivallan kulttuurin muuttamiseksi yhteiskunnissa ja perheissä.

Martin Luther King Jr. sanoi, että elämämme lähestyy loppuaan sinä päivänä, kun alamme olla hiljaa arvokasta elämää vahingoittavista asioista. Ihmiskauppaa pohtiessa tulee ensiksi mieleen, että olemme ihmisinä vakavasti epäonnistuneet tehtävässämme. Ihmiskaupan vastainen työ on laajaa, monialaista ja vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keskeistä on myös käsittää, että ihmiskaupanvastainen työ on omien elämäntapojen tarkistamista ja todennäköisesti joistakin länsimaisen elämäntyylin itsestään selvyyksistä luopumista.

Outi Vasko

Artikkelin pohjana on käytetty La Strada Internationalin julkaisua "Violation of Women's Rights", julkaisua "The Health Risks and Consequences in Women and Adolescents" sekä Helen Hayesin artikkelia "Global Trafficking in Women: A Haunting Cry in Our Time".