Laiton siirtolaisuus johtaa usein ihmiskauppaan

Haitin ja Dominikaanisen tasavallan raja-alueilla on toiminut usean vuoden ajan järjestöjä, jotka pyrkivät auttamaan siirtolaisia ja luomaan heille mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Raja-alueella tapahtuu paljon ihmissalakuljetusta, ja jopa asekauppaa. Dominikaanisen tasavallan puolella on useita "turvataloja", joihin Haitista salakuljetetut ihmiset tuodaan odottamaan kuljetusta muualle maahan. Vaikka nämä ongelmat tunnustetaan, maiden viranomaiset eivät ole kyenneet puuttumaan niihin riittävästi. Lisäksi viranomaisten toteuttamat toimet haitilaista alkuperää olevien palauttamiseksi Haitin puolelle lisäävät näiden ihmisten haavoittuvaisuutta ja alttiutta turvautua välittäjiin ja salakuljettajiin. Yksi keskeisistä toimijoista heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi raja-alueella on jo yhdeksän vuoden ajan ollut GARR (Groupe d'Appui aux Rapatriés & Réfugies).

Pääosa siirtolaisista lähtee Haitista köyhyyden, työttömyyden ja toimeentulomahdollisuuksien puutteen vuoksi naapurivaltioon - Dominikaaniseen tasavaltaan. Siirtolaisuus maiden välillä on ollut voimakasta vuosikymmenten ajan, ja kasvaa edelleen. Osa lähtijöistä on hyödyntänyt maiden välisiä siirtotyöläisiä koskevia sopimuksia vuosien 1952-86 aikana, mutta viime vuosikymmeninä suurin osa siirtolaisista on lähtenyt henkilöpaperitta. Tällöin he jäävät suojattomiksi ja ovat vailla oikeudellista turvaa Dominikaanisessa tasavallassa.

Dominikaaninen - Haiti rajalla

"Ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, kuten myös laittomin keinoin lähtemiseen liittyvät ongelmat", toteaa Collette Lespinasse, GARR-järjestön koordinaattori. Maiden välinen kauppa on kasvanut ja erityisesti tämä näkyy pienkaupan, torimyynnin ja lyhytaikaisten töiden lisääntymisenä. Myös naisten osuus siirtolaisista on kasvanut.

Dominikaanisen tasavallan kiristynyt siirtolaislaki on lisännyt haitilaista alkuperää olevien siirtolaisten palautuksia. Heidät kerätään mielivaltaisesti yhteen ja palautetaan raja-alueelle ilman mahdollisuutta ilmoittaa perheelleen tai työnantajalleen, ja ilman heidän tilanteensa arvioimista siirtolaislain perusteella. Monet palautetuista ovat asuneet Dominikaanisessa tasavallassa pitkään ja laillisesti. Palautetuista lähes kolmannes palaa heti kun mahdollista ja keinolla millä hyvänsä takaisin Dominikaaniseen tasavaltaan.

"Pyrimme luomaan heille mahdollisuuksia parantaa asemaansa ja välttää turvautumista laittomiin välittäjiin. Välittäjien kautta tapahtuu myös paljon ihmiskauppaa: miehiä viedään rakennus- ja maataloustöihin, tyttöjä naisia kotiapulaisiksi sekä prostituoiduksi. Ihmiset velkaantuvat ja jäävät välittäjien armoille", Collette kertoo.

GARR-järjestö on mukana verkostossa, jossa toimii yhteensä yhdeksän järjestöä Hispaniolan saarelta. Verkosto keskittyy nykyisellä toimikaudellaan ihmiskaupan vastaisen työn vahvistamiseen, erityisesti naisten ja lasten tilanteen tunnistamiseen ja heidän oikeuksiensa puolesta toimimiseen. Lisäksi se pyrkii vahvistamaan ihmisten tietoisuutta henkilöllisyyspapereiden tärkeydestä Haitissa, ja vaikuttamaan erityisesti Dominikaanisessa tasavallassa siihen, että siirtolaisten oikeudet tunnustettaisiin ja heidän oikeutensa toteutuisivat.

Vaikuttamistyössä GARR on keskittynyt antamaan suosituksia molempien maiden hallituksille. Dominikaanisen tasavallan kiristynyt siirtolaislaki vuodelta 2004 kaipaa pikaisia muutoksia. Se syrjii systemaattisesti maassa asuvia haitilaista alkuperää olevia ihmisiä, vaikka heillä olisi lakiin perustuva oikeus olla maassa. Maiden välinen siirtolaisuusvirta tulee edelleen pysymään vahvana, ja sen vuoksi olisi kehitettävä mekanismeja, joiden avulla laittoman siirtolaisuuden ja siihen liittyvän ihmiskaupan eri muotoihin pystyttäisiin puuttumaan järjestelmällisesti. Dominikaaninen tasavalta hyötyy suuresti Haitista tulevasta halpatyövoimasta. Siirtolaiset tarvitsevat oikeudellisen aseman ja turvatun tulevaisuuden, joko lyhytaikaisina siirtolaisina tai pitempiaikaisina Dominikaanisessa maassa oleskelevina tai sinne jäävinä siirtolaisina. Pimeän työvoiman liikkuvuus pitäisi muuttaa lailliseksi ja maiden välillä tulisi luoda sopimus, joka takaa ihmisille oikeudellisen aseman ja tarkastelee siirtolaisuuteen liittyviä asioita kokonaisuutena, molempien maiden näkökulmasta.

"Kampanjamme keskittyy salakuljettamisen taustalla oleviin syihin. Yritämme tuoda esiin tilanteita, jotka lisäävät muuttovirtaa ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lähtemisen syihin tietyillä alueilla erityisen paljon", painottaa Collette Lespinasse.

Joen toinen ranta on Haitin puolella, toinen Dominikaanisen tasavallan puolella.

Kaakkois-Haiti ja erityisesti Thiotten alue on pitkään ollut siirtolaisuuden painopistealueita. Ihmisten lähdön syynä ei aina ole köyhyys, vaan lähtöön vaikuttavat myös muut syyt, kuten pitkäaikainen perinne lähteä siirtotyöläiseksi joko naapurimaahan tai kauemmas Karibian alueella. Toiminnassaan GARR on huomannut, että salakuljettajat toimivat erityisesti näillä alueilla. Haitin pitäisi panostaa alueellisissa kehittämisohjelmissaan enemmän näihin alueisiin.

"Tällä hetkellä maasta lähtee paljon nuoria, koska Haitissa ei ole töitä. Yleensä ihmiset sanovat lähtevänsä väliaikaisesti, mutta moni kulkee edestakaisin. Moni velkaantuu lähtiessään, myy tilansa ja eläimensä. Illuusiot paremmasta elämästä karisevat kuitenkin nopeasti Dominikaanisessa tasavallassa."

GARR:in ja yhteisen verkoston tavoitteena on, että Haitin hallitus panostaisi enemmän taloudelliseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen, jolloin tarve maasta lähtemiseen vähenee. Ihmiset lähtevät usein vaikeisiin olosuhteisiin, koska heillä ei ole perspektiiviä muusta. Nuoret kärsivät uskonpuutteesta ja näköalattomasta tulevaisuudesta. Nuoret ovat mahdollisuus, ja heille tulisi luoda työpaikkoja ja mahdollisuuksia toimeentuloon kotimaassaan tai sitten turvattuun ja lailliseen siirtolaisuuteen ilman uhkaa ihmiskaupasta ja hyväksikäytön eri muodoista.

Kirkon Ulkomaanapu ja LML-Haiti ovat tehneet yhteistyötä GARR -järjestön kanssa Haitissa usean vuoden ajan. Haiti on Kirkon Ulkomaanavun Näkymättömät -teemakampanjan (2008-2009) yksi kolmesta esimerkkimaasta. Näkymättömät -teemakampanjalla pyritään tuomaan esiin köyhyydestä, ihmisoikeuksien puutteesta ja syrjivistä käytännöistä johtuvaa oikeudettomuutta ja osattomuutta yhteiskunnasta. Pääviestimme mukaan näkymättömien tekeminen näkyväksi on ensimmäinen askel, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat ja kehitys olisi mahdollista.

Teksti: Eva-Marita Rinne-Koistinen, sosiokulttuuristen oikeuksien asiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu

Kuvat: Ulla-Maija von Hertzen

Kirjoittaja tapasi GARR-järjestön työntekijöitä toukokuussa 2008 Haitiin ja Dominikaaniseen tasavaltaan suuntautuneella matkallaan.