Lapsikauppa - Janen tarina

Viisitoistavuotias Jane haluaa päästä eroon kipeästä menneisyydestään. Jane on ollut lapsikaupan uhri. Lapsikauppa on yleinen ilmiö Nigeriassa. Jane vietiin pois hänen kotikylästään ja kuljetettiin Gaboniin Kamerunin halki.

"Olin vain kahdeksanvuotias," Jane kertoo. "Eräs naistuttavamme vei minut, kun äitini joutui sairaalaan. Minä olin vasta lapsi, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin seurata tätiä."

Olimme kaksi päivää merellä ennen kuin saavuimme Kameruniin ja myöhemmin Gaboniin. Siellä hän myi minut ystävälleen," Jane muistelee. "Noin kuukauden kuluttua tuttavanaisen ystävä vei minut kotiinsa. Tapasin pitkästä aikaa siskoni, joka vietiin pois kotoamme joitakin kuukausia aiemmin."

Janen kokemus ei poikkea siitä, mitä tuhannet lapset kokevat vuosittain Nigeriassa. Häntä pahoinpideltiin, hyväksikäytettiin ja häneltä kiellettiin tarpeellinen hoito, hyvinvointi sekä koulutus. Hänen täytyi tehdä töitä myymällä tupakkaa, kolapähkinöitä ja alkoholia kadun kulmalla.

"Vietin kaksi tuskallista vuotta Gabonissa. Meillä ei ollut lupaa mennä kouluun, vaikka naisen omat lapset koulutettiin. Meillä ei ollut muita vaatteita kuin repaleiset mekkomme, ja meitä piestiin usein. Monesti meille ei annettu ruokaa ollenkaan. Ruoaksi saimme tähteitä suhteessa siihen rahamäärään, jonka olimme onnistuneet tienaamaan päivän työllämme."

Jane ja hänen siskonsa joutuivat tekemään myös kotitöitä kuten laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. "Olimme siskoni kanssa pakkotyössä. Lopulta kova kohtalomme herätti naapurin huomion, ja hän soitti poliisit paikalle meitä pelastamaan."

Tapaus raportoitiin Nigerian suurlähetystölle Libervilleen Gaboniin. Suurlähetystö kutsui paikalle paikallisen UNICEF-avusteisen järjestön edustajan, joka on keskittynyt kaupattujen tyttöjen kuntouttamiseen. Helmikuun 14 päivänä 2002 Jane sekä viisi muuta nigerialaista lasta vihdoin haettiin takaisin kotiin. Se oli heidän painajaisensa loppu. Jane sai yhteyden äitiinsä ja sisaruksiinsa, mutta hänen ei ollut mahdollista palata kotiin vaikean perhetilanteen vuoksi. Sen sijaan Jane ja hänen siskonsa saivat jäädä järjestön turvataloon Abujaan, jossa hän edelleenkin asuu 13 muun lapsen kanssa. Kyseinen kansalaisjärjestö tukee Janen lukio-opintoja.

Lapsikauppa on ollut jatkuva ongelma Länsi-Afrikassa viime vuosina. Lapsia myydään kotitöihin, maatiloille, markkinoille sekä kaduille myyjiksi tai kerjäläisiksi. Joitakin lapsia myydään myös prostituoiduiksi tai hyväksikäytettäväksi. Suurin osa lapsikaupasta tapahtuu pienten epävirallisten verkostojen kautta, kuten perheiden tai tuttavien kautta, jotka eivät välttämättä säännöllisesti ota osaa ihmiskauppaan.

Lapsikaupan laajamittaisuutta globaalilla tasolla tai edes Länsi-Afrikassa on vaikea määritellä. Ilmiöstä on vain vähän luotettavia tilastoja, eikä ole aina ollenkaan selvää, mikä on tavallista muuttoa, mikä työperäistä hyväksikäyttöä ja mikä taas ihmiskauppaa.

Lapsikauppa tarkoittaa lapsen värväämistä, kuljettamista, siirtämistä tai vastaanottamista hyötymistarkoituksessa. Hyötyminen taas voi tarkoittaa seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, orjuutta tai orjuuden kaltaista menettelyä tai palvelussuhdetta. Lapsia myydään myös aviopuolisoiksi, laittomaan adoptioon tai heitä värvätään aseellisiin joukkoihin sekä urheiluun.

Kaupatut lapset ovat alttiita väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle sekä HIV-tartunnalle. Kauppaaminen rikkoo lapsen oikeuksia suojeluun, kasvuun perheympäristössä sekä koulutukseen. Kaupatut lapset voivat joutua kokemaan vakavia fyysisiä ja psyykkisiä kärsimyksiä. Uhrien eheyttäminen sekä kuntouttaminen takaisin yhteiskunnan jäseniksi on ajoittain erittäin haastavaa.

Janen tapaus on hyvin tyypillinen. Hän jäi ilman vanhempien suojelevaa huomaa, eikä hänellä ollut muita aikuisia huolehtimassa hänen eduistaan. Köyhyys, syrjintä, pois sulkeminen ja väkivalta ovat yleensä perussyitä lasten alttiudelle tulla myydyiksi.

On tärkeää tehdä töitä näiden perussyiden kitkemiseksi, ettei lapsia voisi hyväksikäyttää yhtä helposti. Lapsikaupan vastaisessa taistelussa on tärkeää laajentaa fokus lasten aseman parantamiseksi pelkästä ihmiskaupasta työtä tekevien lasten työ- ja elinolosuhteiden parantamiseen. Valitettavasti monet lapset joutuvat tekemään töitä ansaitakseen osan perheensä elannosta tai maksaakseen koulumaksujaan. Näiden lasten aseman, elinolosuhteiden sekä elämänlaadun yleinen parantaminen vähentää todennäköisyyttä sairastua, joutua hyväksikäytetyksi tai sortua lapsikauppiaiden lupauksiin.

UNICEF tekee työtä hallitusten kanssa lasten elinympäristöjen suojelemiseksi. Köyhyyden vähentäminen valtioiden toimintalinjausten on hyvin oleellista. Valtioiden tulee ratifioida kansainvälisiä sopimuksia lapsia suojelevien laillisten standardien takaamiseksi. Kaiken lapsikaupan vastaisen työn tulee perustua tasapuolisuuteen syrjinnän ehkäisemiseksi sekä lapsen parhaan edun saavuttamiseen.

Silloin kun valtio ei pysty tarjoamaan riittävää suojaa sen lapsille, ovat paikalliset järjestöt oivia ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Näin kävi Janen tapauksessa. Järjestöt pystyvät kehittämään tietoisuuskampanjoita, valvontamekanismeja sekä raportointijärjestelmiä. Lisäksi uhrit tarvitsevat kuntoutusohjelmia ja koulutusta uuden elämän aloittamiseksi. Onneksi Janen tapauksessa nämä suositukset ovat todellisuutta.

Tanja Suvilaakso

UNICEF