Tämänpäivän orjat ovat seksiorjia - Ihmiskaupan ja prostituution välisestä yhteydestä

Ihmiskauppa, erityisesti kohdistuessaan naisiin, kulkee käsi kädessä prostituution kanssa: niillä on yhteinen alkuperä, jonka taustalla on seksipalveluiden kysyntä. Niitä voi olla vaikeaa ja joskus mahdotonta erottaa toisistaan. Vaikka prostituutiota ja naiskauppaa ei voida pitää synonyymeinä ei toisesta käsitteestä voi puhua mainitsematta toista (Prostitution in Sweden, s. 43).

Nykyajan ihmiskauppa ilmenee usein kaupankäynnillä seksistä ja näille ostetuille seksipalveluille on olemassa oleva kysyntä. Useimmiten naiskaupan uhreiksi joutuvat yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevat ihmiset. Tämän päivän orjakauppa käydään usein seksikaupan markkinoilla. UNOCD:n (United Nations Office on Drugs and Crime) helmikuussa 2009 julkaistun raportin mukaan 79 prosenttia ihmiskaupan uhreista joutuu seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi (s. 7−8). Yhdysvaltojen raportti tilanteesta vuodelta 2002 tukee käsitystä siitä että ihmiskauppa on laajalle levinnyt ilmiö. Tämän raportin mukaan ihmiskauppa välittää vuosittain eteenpäin arviolta 700000:sta 2 miljoonaan ihmistä (U.S. Department of State Report 2002, s. 1).

Naisiin kohdistuva kauppa prostituutiotarkoituksessa on osoittautunut olevan kansainvälinen ja kasvava ongelma. Naiskauppa voi pakkoprostituution lisäksi tarkoittaa myötävaikuttamista (käytetystä ruotsinkielisestä sanasta puuttuu mielestäni kirjain med(v)erkande) pornografiassa, stripteasessa tai kulissiavioliitoissa. Naiskauppa on systemaattista seksuaalista väkivaltaa naisia kohtaan. Johtuen jo massiivisesta ja yhä kasvavasta seksiteollisuudesta ovat naisten ihmisoikeudet vaaravyöhykkeessä (Nurmi, R. s. 2).

Tänään on naiskauppa laajempaa kuin koskaan. Taloudellisen globalisaation mukana on myös seksiteollisuus muuttunut. Nykyään se tapahtuu hyvin organisoidusti rajojen yli. Aivan kuten huumeet ja aseet ovat erityisesti köyhistä maista kotoisin olevat naiset ja tytöt muuttuneet myytäviksi tuotteiksi. Näitä ihmisiä erehdytetään ensin eri tavoin, jonka jälkeen heidät myydään edelleen. (Raymond, J.G., Hughes D.M. 2001, s. 17-25)

Miksi naiskauppaa esiintyy?

Aseen tai huumeannoksen myyminen onnistuu vain kertaalleen, mutta yhtä ja samaa ihmistä voi myydä jopa useita kertoja päivässä ilman että tämän arvo laskee. Naiskauppa on ase- ja huumeteollisuuden jälkeen kannattavin kansainvälisen rikollisuuden muoto. Rangaistukset, joita ihmiskaupan harjoittamisesta voi saada, ovat suhteellisen lieviä kun niitä verrataan rangaistuksiin ase- tai huumerikoksista. Tämän vuoksi se houkuttelee järjestäytyneeseen rikollisuuteen sillä sen harjoittamisen seuraukset ovat verrattain vähäpätöisiä. (ruotsinkielisessä tekstissä ehkä vähän tautologiaa NR) Taloudellisesti tarkasteltuna on naiskauppa jopa kannattavampaa, kun sitä verrataan muihin rikollisuuden muotoihin, sillä sen kustannukset ovat pieniä ja sen tuottama puhdas voitto on suurempi. Naiskauppa merkitsee siis järjestäytyneelle rikollisuudelle suurta taloudellista hyötyä. (Mäkihannu Meri. 2006.)

Naiskauppaa vai prostituutiota?

On olemassa voimakkaita pyrkimyksiä jotka lobbaavat prostituution laillistamista tai sen käsityksen hyväksymistä että prostituutio tulisi ymmärtää yhtenä fyysisen työn muotona muiden joukossa. Joskus se että yritämme olla niin ymmärtäväisiä ja liberaaleja saattaa eksyttää meidät globalisoituvassa maailmassa. Huolimatta siitä että osa prostituoiduista pitää työtään työnä muiden joukossa täytyy taistelua naiskauppaa vastaan jatkaa. (ruotsinkielisessä lauseessa tautologiaa, otin vapauden kääntää arbete taisteluksi NR) Se että joku sanoo haluavansa työskennellä prostituoituna ei tee asiasta oikeaa tai hyväksyttävää. Seksikaupan kriminalisointi on merkki siitä, että yhteiskunta ei hyväksy järjestelmää joka nöyryyttää naisia ja luo markkinan naiskaupalle (O´Connor M., Healy G. s. 4-5).

Jos tarkastellaan prostituoituja joko ihmiskaupan uhreina tai ainoastaan tyytyväisinä yrittäjinä kadotetaan jotain hyvin olennaista. Kysymyksenasettelu on tuolloin tulisiko yhteiskunnan hyväksyä ilmiöistä yksi vaiko vain toinen? Fokus siirtyy siis seksipalveluiden ostajaan. Miksi prostituutiota ylipäänsä on olemassa? Jos kriminalisoidaan ainoastaan prostituoitu, parittaja tai ihmiskaupan harjoittaja pääsee joku pälkähästä, nimittäin palveluiden ostaja. Myös Suomessa ostettujen seksipalveluiden kysynnän (ruotsinkielisessä tekstissä käytetään sanaa tarve behov, joka ei mielestäni oikein sovi kontekstiin NR) kasvaessa tulisi niiden, jotka käyttävät näitä palveluita joutua tästä edesvastuuseen. (Prostitution in Sweden år s.11)

Voidaanko naiskauppaa torjua?

Se mitä Suomessa voidaan tehdä, on lisätä tietoutta ongelmasta sekä parantaa näihin kysymyksiin liittyvää lainsäädäntöä. Suomessa säädettiin vuonna 2006 rangaistavaksi seksipalveluiden osto ihmiskaupan tai parittamisen uhrilta (Justitieministeriet 2006). Eräät oikeusasteet puhuvat sellaisen lain puolesta joka kieltäisi kaikki ostettujen seksipalveluiden muodot. Laki itsessään edistää ajatusta siitä että ihmisoikeudet?? (ruotsinkielisestä tekstistä puuttuu ehkä sana, otin vapauden kääntää näin NR) koskevat kaikkia. Vaikka laki ei ehkä omaa välitöntä vaikutusta tilanteeseen lähtömaassa voi se silti tehdä naiskaupan harjoittamisesta Suomessa vähemmän houkuttelevaa. Pohjimmiltaan on tässä kysymys kaupankäynnistä ihmisillä. Kaikkein tehokkain tapa puuttua siihen on vaikuttamalla kysyntään. Laki voisi omalta osaltaan osoittaa selkeästi ettei yhteiskunta hyväksy sitä että ihmisestä tehdään kauppatavara. Kaiken seksikaupan kriminalisointi parantaisi naisen asemaa sekä saisi meidät kiinnittämään huomiota siihen vääristyneeseen kuvaan seksuaalisuudesta jonka prostituutio on aiheuttanut. Kriminalisointia voidaan pitää toimenpiteenä joka vahvistaa ihmisen loukkaamattomuutta sekä vähentää seksipalveluiden kysyntää. Jo pieni prosentuaalinen aleneminen seksin oston määrässä tulisi nähdä merkkinä siitä että olemme oikealla tiellä. (Ihmiskauppatyöryhmä: työryhmän osamietintö 2003. s. 52)

Tanja Fokin, diakoniaopiskelija, Novia

Lähteet:

Ihmiskauppatyöryhmä: työryhmän osamietintö. Ihmiskauppa, paritus ja prostituutio. Oikeusministeriö. Helsinki 2003.

Justitieministeriet. Det blir straffbart att köpa sex av den som är föremål för koppleri eller människohandel. 2006. Hämtad: 15.6.2009. Tillgänglig: http://www.om.fi/sv/1157538581548

Mäkihannu, Meri. Köyhyys ajaa naiskauppaan Euroopassa. Kehitysuutiset 4/06. 31.5.2009. Tillgänglig: http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67943&contentlan=1&culture=fi-FI

Nurmi, Reet. Trafficking in women and organized prostitution prostitution in Finland: Gender based violence. EU/IOM STOP European Conference on Preventing and Combating Trafficking in Human Beings - A Global Challenge for the 21st Century. 2002. Hämtad: 15.6.2009. Tillgänglig: http://www.belgium.iom.int/STOPConference/relevantdocs/006%20Reet%20Nurmi.%20ABSTRACT%20Trafficking%20in%20Women%20-%20Finland.pdf

O´Connor M., Healy G. The links between prostitution and sex trafficking; A briefing handbook. Coalition against trafficking in women & European womens lobby. 2006.

Raymond, J.G., Hughes D.M. 2001. Sex trafficking of women in the United States: international and domestic trends. Hämtad 9.5.2009. Tillgänglig: http://www.ncjrs.gov/pdffiles1/nij/grants/187774.pdf

Socialstyrelsen. Prostitution in Sweden 2007. November 2008. Artikelnr. 2008-126-65. Hämtad 22.5.2009. Tillgänglig: http://www.socialstyrelsen.se/NR/rdonlyres/37D239CF-BE4F-4AF8-B930-D4DD4521D832/13020/200812665.pdf

UNOCD. Februari 2009. Global report on trafficking in persons. Executive summary.

Hämtad: 16.5.2009. Tillgänglig: http://www.unodc.org/documents/human-trafficking/Executive_summary_english.pdf

U.S.department of state. Victims of trafficking and violence protection act 2000. Trafficking in person report 2002. Hämtad 15.6.2009. Tillgänglig: http://www.state.gov/documents/organization/10815.pdf