Vainojen uhrien muistopäivän hartaus 27.1.2012

Laulu

Virsi 365 1-5, 10 tai Nuorten punaisesta laulukirjasta Kuljeta ja johda

Raamatunluku

Pako Egyptiin
Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.
Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet ”. Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.
Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ”Egyptistä minä kutsun poikani”.
Betlehemin lastenmurha
Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.
Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus:
- Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus.
Raakel itkee lapsiaan
eikä lohdutuksesta huoli,
sillä heitä ei enää ole.
Paluu Egyptistä
Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa ja sanoi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet.”
Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan.
Mutta kun hän kuuli, että Juudean kuninkaaksi oli Herodeksen jälkeen tullut tämän poika Arkelaos, hän ei uskaltanut mennä sinne. Saatuaan sitten unessa ohjeen, hän meni Galileaan ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi.
Matt. 2: 12-21.

Pohdinta

Ihmiseksi tullessaan Jeesus kävi läpi monia kristityn elämän haasteita. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan kuinka Jeesuksen perhe joutui heti lapsen syntymän jälkeen pakenemaan vainoa vieraalle maalle. Raamatussa puhutaan usein Egyptistä, kun tarkoitetaan Israelin ympärillä olevaa muuta maailmaa. Matteuksessa ei kerrota, miten Marian, Joosefin ja Jeesuksen elämä Egyptissä sujui. Tiedämme vain muista historian lähteistä Herodeksen olleen pahamaineinen ja juutalaisten vihaama hallitsija. Herodes ajoi omaa etuaan syyllistyen julmuuksiin. Hänen kuolinvuodestaan voimme päätellä Jeesuksen olleen pakomatkalla yhden tai kaksi vuotta.

Herodes vihastui kuultuaan juutalaisten kuninkaan syntymästä. Hän ei suostunut ottamaan vastaan kilpailijoita. Kuulostaako tutulta? Kohtaamme varmasti arjessamme niitä, joita Jeesuksen kumartaminen vihastuttaa. Ihminen monesti pitää itseään mieluummin keskiössä, vaikka tämä paikka kuuluisi sydämissämme Jumalalle. Haluamisistamme huolimatta ei Herodes, eikä kukaan muukaan voi kilpailla kaikkivaltiaan Jumalan kanssa. Jumala haluaa meidän ottavan hänen rakkautensa vastaan ehdoitta.
Toinen merkittävä opetus tekstissä on Joosefin uskollisuus. Joosef totteli ja palveli Jumalaa turhia kyselemättä. Hän heti sanan saatuaan nousi ylös ja teki ohjeen mukaan. Joosef pystyi luottamaan kuulemaansa sanaa, se oli linjassa aiempien kirjoitusten, Jumalan sanan, kanssa. Joosefin uskollisuus koitui koko maailman siunaukseksi. Näin ollen hän toimii hyvänä esimerkkinä meille: Jumala tahtoo uskollisuuttamme ja koettelee sitä. Emme aina näe pienten tai suurienkaan uskon askelten tai hyvien töiden seurauksia heti, mutta Jumala siunaa uskollista palvelijaa ja tekojemme seuraukset voivat siten moninkertaistua. Jumalan suunnitelman toteuttamisesta ja seuraamisesta koituu suuri siunaus.

Teksti opettaa meille paljon muutakin. Jeesus joutui heti vainon kohteeksi. Meidän aikanamme Jeesuksen seuraajien vaino on aivan yhtä todellista: vainottuja sisariamme ja veljiämme on maailmalla suuri määrä. Uskonsa tähden kuolee vuosittain arviolta n. 165 000 - 170 000 kristittyä. Usein heidän ahdinkonsa ei päädy uutisiin tai edes tietoomme. Millä tavalla olemme valmiita auttamaan heitä? Kristittyjen yhteisellä työllä ja yhteydenpidolla vainottuihin tai heikossa asemassa oleviin lähimmäisiimme voimme yhdessä toimia vastarintana vainoa vastaan ja rohkaista perheenjäseniämme.

Suomeen on tullut pakolaisina vainottuja kristittyjä esim. Irakista. Muutenkin merkittävä prosentti maahanmuuttajistamme on kristittyjä, jotka Jeesus on kutsunut opetuslapsikseen kaikista maailmankolkista. Nämä perheenjäsenemme tarvitsevat tukeamme ja kristittyjä sekä seurakuntia heitä vastaanottamaan osaksi uskovaa perhettämme Suomessa.

Suomessa kristittyjä harvoin vainotaan, mutta meihin kohdistuu erilaisia paineita mm. ateismin ja muiden uskontojen taholta. Saman perheen jäseninä meidän tulisi yhteisvoimin nousta ateismia vastaan. Tämän voimme tehdä vain uskostamme käsin, Jumala on antanut meille siihen tarvittavat työkalut.
Tehtävämme on auttaa maassamme asuvia kuten Raamatussa ilmaistaan, mutta muihin uskontoryhmiin kuuluvien hyväksyminen yhteiskuntaamme ei tarkoita kristillisestä opista tai kulttuurista luopumista. Meidän tulee olla vahvoja omassa identiteetissämme palvellaksemme muita. Tehkäämme toisille kuten toivoisimme itsellemme tehtävän. Tämä muuttuu erittäin läheiseksi käskyksi suhteessa muukalaisuuteen, koska voimme osaltamme tunnustaa olevamme muukalaisia itsekin, sillä olemmehan Jumalan valtakunnan kansalaisina aina muukalaisia täällä maailmassa, jossa elämme ja palvelemme tehtävämme mukaan.

Miten työtä kristillisen seurakunnan tukemiseksi tulisi tehdä? Etsikäämme rukouksessa Jumalaa, niin hän varmasti varustaa meitä tähän työhön ja antaa työkaluja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen. Rukous jo itsessään on voimakas maailmaa muuttava työkalu, mutta suurin maailmaa muuttava voima on Jumala itse. Hänessä ja hänen Sanassaan pysymällä ankkuroidumme Kristuksen kallioon, ikuiseen ja horjumattomaan lähteeseen, josta saamme aina avun työhömme.

Psalmi

Lukekaa Psalmi 91

Loppulaulu

Virsi 397 tai virsi 517 Herra kädelläsi (löytynee myös Nuorten punaisesta laulukirjasta)