Luonnonvarojen yhteys konflikteihin

Luonnonvaroilla on tärkeä merkitys yhteiskunnissa elannon lähteenä, teollisuuden ja tuotannon ylläpitämisessä ja identiteetin määrittäjänä. Monet pohjoisen maat ovat riippuvaisia luonnonvarojen tuonnista etelästä. Luonnonvaroja voivat hallita paikallisyhteisöt, hallitukset, kapinallisryhmät, yritykset ja ulkopuoliset toimijat kuten kansalaisjärjestöt tai monikansalliset yhtiöt.

Taistelu luonnonvaroista lienee vanhimpia konfliktiin johtaneita tekijöitä. Luonnonvaroista saadaan verovaroja, mutta niiden väärinkäyttö, vallan keskittyminen, talouden läpinäkyvyyden ohittaminen, korruptio, julkisten varojen siirrot yksityistileille, luonnon tuhoutuminen ja ihmisoikeusloukkaukset ovat siemeniä konflikteille. Jos valtiokoneisto on hauras, voimakkailla ja karismaattisilla intressiryhmillä on kyky päästä käsiksi resursseihin ja väärinkäyttää niitä esimerkiksi aseiden ostamiseen ja taistelijoiden mobilisoimiseen. Luonnonvarojen väkivaltainen kaappaaminen, pakkotyövoiman käyttö varojen hyödyntämiseksi ja menestyvien bisnesten pyörittäminen ovat keinoja, joilla konflikteja rahoitetaan.

Sotatalouksia ylläpidetään luonnonvaroilla

Mahdollisuudet helppoihin ryöstösaaliisiin ajaa hallituksia, sotaherroja ja kapinallisia etsimään niistä toimeentuloa. Taistelua voidaan käydä esimerkiksi valtion hallinnosta tai luonnonvarojen käyttöoikeuksista. Jotkut osapuolet ovat pelkästään kiinnostuneita resurssien ryöstämisestä. Tyypillistä on, että eri ryhmittymien johtajat nauttivat resurssien ja niihin liittyvän sotatalouden tuomasta valtavasta varallisuudesta, kun taas enemmistö saattaa elää jopa alle dollarilla päivässä.

Miten tämä liittyy minuun?

Kulutamme omassa arjessamme täällä Suomessa monia sotatalouksia ylläpitäviä tuotteita tietämättämme tai sijoitamme rahamme rahastoihin, joiden kautta varat päätyvät epäeettisesti sotateollisuuteen ja siten ylläpitävät konflikteja.

Kolumbialainen ihmisoikeuspuolustaja Suomeen Vastuuviikolle

Ekumeenisen vastuuviikon asiantuntijavieraaksi tulee tänä vuonna Sterlin Londoño Palacios Kolumbiasta. Hän on ollut katolinen pappi Quibdon hiippakunnassa 17 vuoden ajan, tällä hetkellä toimii afro-kolumbialaisessa seurakunnan Pastoral Afron edustajana Chocóssa ja Yuton kirkkoherrana. 

Isä Sterlin on jo pitkään tehnyt töitä maanomistusoikeuteen liittyvien kysymysten parissa. Hänen mielestään ihmisoikeuksia ei Chocón maakunnassa kunnioiteta ja kansainväliset yritykset valtaavat alaa käyttääkseen alueen luonnonrikkauksia kunnioittamatta lainkaan paikallista siviiliväestöä. Siitä lähtien kun mittava kaivosteollisuus alkoi hyötyä Chocón alueesta, paikallisen väestön elinolot ovat huonontuneet.

Isä Sterlin on tukenut Alto Atraton afrokolumbialaisen kyläneuvostoa perinteisessä maa-alueen rekisteröimisprosessissa, maaoikeuksien puolustamisessa ja etnokehityssuunnitelman laatimisessa. Hän tukee afrokolumbialaisväestöä ja heidän tarpeidensa kokonaisvaltaista palvelemista.

Rauha tarkoittaa paljon muutakin kuin aseistetun väkivallan poissaoloa. Se tarkoittaa sitä, että ihmisten oikeuksista huolehditaan, niin että he voivat elää turvassa ja arvolleen sopivalla tavalla. Maakunnassa Cocomopoca-järjestö vaalii ja vahvistaa afro-kolumbialaisten oikeuksia. Erityisesti tätä työtä tehdään heidän maanomistusoikeuksiensa puolesta, mutta se koskee myös heidän kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia oikeuksiaan.


Kuvaaja: Barbara Davies/CAFOD