Crisis Management Initiative luo rauhanvälityksen uutta trendiä

Liberiassa, Länsi-Afrikassa, äiti keinuttaa vastasyntynyttä sylissään. Hän on tuonut lapsen rekisteröitäväksi paikalliseen "neuvolaan". Terveysviranomainen näppäilee Nokian kännykkään lapsen syntymätiedot; nimen, syntymäpaikan ja vanhemmat. Tämä on uutta Liberiassa - ja samalla uutta myös suomalaisessa rauhanrakennustyössä. Crisis Management Initiative (CMI) aloitti kaksi vuotta sitten projektin Liberissa, jossa hyödynnetään mobiiliteknologiaa syntymärekisteröintijärjestelmän luomisessa. CMI:n kumppani projektissa on Nokia. Toistaiseksi vain neljä prosenttia liberialaisista lapsista rekisteröidään, sillä yhteiskunnan peruspalvelut ovat vaikeasti, pikkukylissä asuvien kansalaisten, saavutettavissa.

CMI:n Liberia-projekti sai alkunsa, kun CMI tiedusteli paikallisilta terveysviranomaisilta, millaista jälleenrakennusapua sodan runtelemassa kaivattaisiin. Paikalliset terveysviranomaiset kertoivat tarvitsevansa liikuteltavan, langattoman tavan rekisteröidä syntyvät lapset ilman suurempaa byrokratiaa. CMI:ssä todettiin, että sellainenhan onnistuu kännykän avulla ja näin alkoi yhteistyö Nokian kanssa. Nokialla oli olemassa lähes valmis teknologia, joka sopi pienellä soveltamisella Liberiaan.

Rauhanrakentaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Ensin pitää neuvotella rauha, sopia sen ehdoista ja sitten vielä varmistaa, että rauhansopimusta noudatetaan ja yhteiskunnan jälleenrakentaminen käynnistyy. Rauhan juurruttaminen on hidasta työtä ja voi kestää vuosia. CMI:n Liberia-projekti on esimerkki rauhanrakennuksen myöhemmästä vaiheesta, jolloin maan jälleenrakennus on käynnistynyt ja ihmisten elinolosuhteet alkavat parantua. Aina ei käy näin hyvin, sillä lähes puolet rauhansopimuksista purkautuu viiden vuoden sisällä niiden solmimisesta.

CMI tunnetaan parhaiten työstään rauhanvälittäjänä. Ja syykin on ilmeinen. CMI:n perustaja, presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto 2008 oli tunnustus hänen saavutuksistaan rauhanvälitystehtävissä (Namibia, Kosovo, Aceh).

Presidentti Ahtisaari perusti CMI:n 10 vuotta sitten, presidenttikautensa jälkeen. Nyt juhlavuottaan viettävä CMI on noussut kansainväliseksi osaajaksi, joka työllistää noin 30 ammattilaista viidessä maassa- kolmessa maanosassa. CMI:n tavoitteena on edistää kestävää rauhaa tuomalla yhteen monenlaisia eri toimijoita. Järjestön ydinosaamista ovat paitsi rauhanvälittäminen myös rauhanrakennus sekä dialogiprosessit - toisin sanoen "rauhan jatkumon" takaaminen.

Suomessa CMI on ainutlaatuinen organisaatio, muut vastaavanlaiset rauhanrakennuksen järjestöt ovat Sveitsistä, Norjasta, Hollannista ja Iso-Britanniasta. Näistä maista tulevilla järjestöillä on usein noin kymmenen kertaa suuremmat vuosibudjetit kuin CMI:llä. Tästä huolimatta CMI on ainoa järjestö, joka mainitaan YK:n pääsihteerin raportissa koskien rauhanvälitystä ja järjestö joka mainitaan vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon myöntöperusteissa.

CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie painottaa, että CMI on uuden sukupolven rauhanjärjestö, joka etsii rauhanvälitystä ja konfliktien ratkaisua uusilla tavoilla muun muassa teknologian avulla. "Rauhanrakennusta pitää katsoa uudesta näkökulmasta, koska myös sotien luonne on muuttunut", sanoo Talvitie.

Nykyään sotaa käydään usein valtion sisällä, ei välttämättä toista valtiota vastaan. Konflikteja leimaa muun muassa osapuolten epäsuhtaisuus, huoli kolmansista osapuolista tai vaikka ihmisoikeuksista. Myös moraaliset periaatteet kuten - voiko terroristien kanssa neuvotella tai neuvotellaanko aselevosta vai koko rauhansopimuksesta - ovat osa rauhanrakennusta.

Mitä rauhanvälitys on?

Välitystoiminta on sitä, että konfliktiosapuoltet yhdessä hyväksyvät kolmannen osapuolen väliintulon tilanteeseen, jossa sovintoon ei muuten päästäisi. Ulkopuolisen väliintulo riitatilanteessa vaikuttaa osapuolten väliseen dynamiikkaan ja tehostaa neuvotteluprosessia. Välittäjän avulla pyritään avaamaan lukkiutunut tilanne ja löytämään hyväksyttävä ratkaisu kiistakumppaneiden välille.

Onnistuneen tuloksen saavuttamiseksi molempien osapuolten tulisi kokea saaneensa tasapuolista ja puolueetonta kohtelua. Välittäjän tehtävänä on viedä neuvotteluja eteenpäin ja hän kantaa vastuun myös epäsuosituista ratkaisuista.

Millainen on onnistunut rauhanprosessi?

Presidentti Ahtisaaren mukaan onnistuneen rauhanvälityksen edellytyksenä on konfliktin osapuolten sitoutuminen prosessiin. Rauhantekoa ei voi ulkoistaa, osapuolten täytyy olla siihen valmiita ja haluta sitä vilpittömästi. Presidentti Ahtisaari on sanonut, että yhteistä niille rauhanprosesseille, joita hän on ollut välittämässä, on ollut se, että alusta lähtien ollaan tiedetty, mitä halutaan. Ahtisaari painottaa, etä ilman selkeää tavoitetta voidaan ajautua pitkiin, tuloksettomiin keskusteluihin.

Konfliktin osapuolet ovat prosessissa pääroolissa. Välittäjän on neuvotteluissa unohdettava oma egonsa, sillä prosessille suuremmaksi hyödyksi on se, että konfliktin osapuolet saavat kunnian saavutetuista tuloksista. Parhaimmillaan rauhansopimuksella voidaan luoda puitteet kestävälle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Kaikkia ongelmia sillä ei koskaan ratkaista.

Indonesian Acehin rauhanneuvottelujen keskeinen periaate oli, että mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Tämä tarkoitti sitä, että kumpikaan osapuoli ei voinut väittää saavuttaneensa voittoja neuvotteluiden vielä jatkuessa. Kaikki tehdyt sopimukset sisällytettiin neuvotteluiden lopuksi laadittuun ja allekirjoitettuun Acehin rauhansopimukseen. Tämä periaate takasi neuvotteluille työrauhan.

Minkälainen on hyvä välittäjä?

Presidentti Ahtisaari uskoo, että rauhanvälittäjä ammentaa toimintatapoja ja malleja paitsi koulutuksestaan, kokemuksestaan niin myös omasta arvomaailmastaan. "Tärkein voimavara, johon välittäjän pitää luottaa, ovat hänen omat arvonsa. Arvot vaikuttavat meidän tapaamme johtaa ja kohdata ihmisiä. Nämä ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita ei aina voi oppia tai edes opettaa", sanoo Ahtisaari.

Arvot perustuvat kasvatukseen, vakaumukseen ja ovat osittain kulttuurisidonnaisia. Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoiset ja demokraattiset arvot luovat vakaan pohjan oikeudenmukaiselle neuvottelumalleille ja siihen on myös kansainvälisesti kiinnitetty huomiota.

Presidentti Ahtisaari sanoo , että rauha on tahdon asia. Kriisit ja konfliktit voidaan ratkaista, ne eivät ole väistämättömiä, vaan aina ihmisten aiheuttamia. Siksi ne voidaan myös päättää ihmisten toimesta.

"Meidän on tehtävä rauhanrakennuksesta houkutteleva trendi, joka saa liikkeelle niin rahoittajat kuin kaikki vastuunsa paremmasta maailmasta tuntevat suomalaiset. Rauhanvälitys voisi olla suomalainen menetystuote koulutuksen ja vihreän teknologian ohella. Siihen on olemassa kaikki ainekset, nyt tarvitaan vain rahaa, aloitteellisuutta ja eri tahojen yhteistyötä", peräänkuluttaa toiminnanjohtaja Talvitie.

Rauhanvälitys vaatii yhteistyötä ja kumppanuutta

Rauhanvälityksessä on monta tasoa. Ulospäin liian usein rauhanvälityksessä näkyy vain ns. ylätaso, jossa valtioiden päämiehet tai nimekkäät neuvottelijat allekirjoitavat rauhansopimuksia. Rauhanvälityksestä suurin osa on aikaa vievää ja vähemmän hohdokasta kenttätyötä; luottamuksellisten suhteiden luomista paikallisiin osapuoliin, tilanneraporttien kirjoittamista, logistiikan järjestelemistä vaikeissa oloissa ja eri alojen asiatuntemuksen yhteensaattamista. Tämä vaatii rahaa ja kumppanuutta niin valtiollisten toimijoiden kuin eri järjestöjen välillä. CMI:ssä pohditaan paljon myös koulutusta ja sitä, kuinka siirtää käytännön tieto ja välittäjän taidot tuleville sukupolville. Rauhanvälittäminen on laji, johon parhaan opin saa kentältä - kokeneempia seuraten.

Suomalaisen rauhanvälitystyön peruslähtökohdat ovat hyvät. Nyt tarvitaan rahan ohella lisää kotimaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä kykyä hyödyntää eri tahojen osaamista. CMI uskoo asiaansa. Kuten järjestön 10-vuotisjuhlaslogan viestii: Rauhalla on arvonsa - "Peace Matters".

Haluatko olla mukana rakentamassa kestävää rauhaa? Lisätietoja CMI:n toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista antaa CMI:n viestintäpäällikkö Elina Lehtinen, elina.lehtinen@cmi.fi

Elina Lehtinen
viestintäpäällikkö
Crisis Management Initiative

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010