EU:n valtiot ja kirkot rauhantekijöinä -Mihin uskontoja tarvitaan?

EU:n valtiot ja kirkot rauhantekijöinä -Mihin uskontoja tarvitaan?

Presidentti Martti Ahtisaasen luennon pohjalta
Helsingin yliopisto 18.2.2010

Presidentti Ahtisaaren mukaan uskonnot voivat edistää konfliktin rauhanratkaisua. Uskontoihin sisältyy sosiologinen aspekti ja kyky lientää konflikteja. Yhdistämällä humaanisuutta, eettisyyttä ja poleemisuutta voidaan aloittaa uskontojen vuoropuhelu rauhan aikaansaamiseksi. Ahtisaari sanookin, että jokainen väkivaltaa toista vastaan oikeuttava uskonto on harhaoppi. Kaikissa uskonnoissa on sekä rauhanomaisia että väkivaltaisia piirteitä. Tästä seuraa kysymys siitä, miten voimme tulkita niitä rauhaa rakentavalla tavalla. Ihmisen voi Ahtisaaren mukaan lietsoa tekoihin, joita hän jälkikäteen katuu. Samalla tavalla ihmistä voi kannustaa rauhan tekoihin.

Naisten ja uskontojen välinen suhde kuvaa hyvin uskonnon laajempaa kokonaisuutta. Toisinaan uskontoja käytetään manipulaation välineenä ja niillä tuotetaan naisten epätasa-arvon ongelmia. Toisinaan taas uskonnot ovat saaneet päinvastaisen merkityksen. Esimerkiksi Afrikassa kirkot ovat toimineet naisten suurimpana emansipaation välineenä ja tuoneet esille jakamattomia ihmisoikeuksia. Hyviä esimerkkejä erinomaisesta toiminnasta edustavat Desmond Tutu, Nelson Mandela ja Kofi Annan ja heidän The Elders -ryhmänsä.

Balkanilla oli nähtävissä uskonnollisen kasvatuksen ja uskonnon alasajo. Puuttuva uskonnollinen sivistys loi tilan uskontojen väärinkäytölle, väkivallalle ja vihalle. Kun uskontoa tai lakia ei tunneta eikä osata lukea, tai niihin liittyvä sivistys puuttuu, seuraukset ovat huonot. Nyt Kosovossa on haasteena luoda yhteenkuuluva yhteiskunta. Sodan jälkeisen hajoamisen tuloksena Balkanilla on kuitenkin syntynyt uskonnollisen identiteetin nousu ja vahvistuminen.

Namibiassa on tehty pitkään lähetystyötä ja se on ollut hyödyllistä. Sissit ovat käyneet lähetystyöntekijöiden kouluja. Kirkkojen kautta on saatu realistista tietoa alueelta. Kirkot ovat olleet korvaamaton apu, koska näillä on ollut kyky kohdata ja puhua vaikeista asioista sekä avata tietä eheytymiselle. Kirkoilla on myös ollut tiloja ja resursseja. Kirkot ovat Namibiassa käyttäneet osaamistaan rauhan ja sovinnon edistämiseen.

Itä-Saksassa kirkkojen apu oli merkittävää. Kirkoissa oli kriisinhallintatyöntekijöitä, jotka tarjosivat tukea kriisitilanteissa oleville. Keskeisiksi toimintamuodoiksi nousivat yksinäisyyden murtaminen, rippi ja diakoniatyö.

Turkin EU-neuvotteluja varjostaa pelko 72 miljoonaisen muslimiväeston siirtymisestä Euroopan kansalaisiksi. Eurooppalaisten muistissa on Konstantinopolin valtaus ja Ottomaanien valtakunta: muistoarvon ovat saaneet tietyt historialliset paikat, jotka kantavat lausumaa: " tähän turkkilaiset pysäytettiin." Tässä tarvitaan uskontojen välistä vuoropuhelua tulosten saavuttamiseksi. Kirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on Ahtisaaren mukaan vastuu uskontojen välisestä vuoropuhelusta.

Rauhanneuvottelijoiden haasteena ovat heidän saamansa kritiikki ja muut neuvottelujen hämäysyritykset. Siksi rauhantyöntekijällä pitää olla oma oikeutus ja moraali työlle selvillä, Ahtisaari kertoi. Neuvotteluissa ei tule väistää vaikeita asioita. Kun kulttuurierojen vaikutuksia pyritään minimoimaan, ei ole tarkoitus, että asioista jätetään puhumatta. Yhteisen politiikan ja ulkopolitiikan löytymiseksi tarvitaan sivistynyttä keskustelua, vaikka asioista oltaisiin täysin eri mieltä. Liian aikaisin ei saa luovuttaa, vaikka purnaajat kapinoivat neuvotteluja vastaan. Usein haastaminen on asenteellista.

Kofi Annanin mukaan ihmiset itse valitsevat, tuleeko heidän uskonnostaan rauhan vai väkivallan väline. Ahtisaari sanookin rauhan olevan tahdon asia. Mikään syy ei hän mukaansa saa estää konfliktien ratkaisemista, koska rauha syntyy ihmisten sydämissä.

Teksti: Anna Hyvärinen

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010