Kansalaisjärjestöt saavat yhä suuremman roolin rauhan- ja kriisinhallintatehtävissä. Kokemukset sekä humanitäärisestä toiminnasta että avustustyöstä kentällä ovat tukeneet luottamuksen rakentamista paikalliseen väestöön sekä luoneet hyvät edellytykset rauhantyölle.
Perinteisesti ovat rauhaan ja sovitteluun liittyvät neuvottelut koskeneet ainoastaan paikallisia valtiollisia toimijoita (esim. sotavoimia) tai tapahtuneet kansainvälisten järjestöjen (esim. YK) sisällä. Kylmän sodan jälkeen on rauhanrakentamistehtävien kenttä auennut myös muille. Aikaisemmin kriisinhallinta nähtiin synonyyminä sotilaallisen voiman käytölle, mutta tänään se käsittää myös ympäristökysymyksiä ja yksilötason turvallisuutta. Tämä on valmistanut tietä uusille toimijoille tehtävissä.
Kansalais- ja avustusjärjestöt ovat monin tavoin hyvin rauhantyön tekemiseen soveltuvia elimiä. Usein ongelmat konfliktien runtelemissa maissa ovat syvään juurtuneet yhteiskunnan etnisiin, uskonnollisiin, historiallisiin tai kulttuuriisiin tapoihin ja käsityksiin. Koska kansalaisjärjestöt omaavat pidemmän työkokemuksen konfliktiin ajautuneiden maiden kentällä, ne ovat usein hyvin tietoisia siitä mitkä kentän tärkeimmät tarpeet ovat. Johtuen siitä että järjestöt ovat läsnä konfliktien aikana sekä ennen niitä ja niiden jälkeen, ovat ne paremmin perehtyneitä maan tilanteeseen ja voivat näin ollen tehdä rauhantyötä yhdessä alueen paikallisten toimijoiden ja paikallisen väestön kanssa.
Useat järjestöt lähestyvät maita kattavalla tavalla ja taistelevat kehitykseen liittyviä ongelmia, katastrofeja ja köyhyyttä vastaan. Sota, konfliktit ja erilaiset epävakaudet vaarantavat väestön arvon ja selviytymismahdollisuudet. Lisäksi ne estävät väestöä toteuttamasta ihmisoikeuksiaan sekä yhteiskunnan kestävän kehityksen. Jotta maassa syntyisi tasapaino ja väestön hyvinvoinnista sekä elatuksesta voitaisiin huolehtia, täytyy ongelmat ja konfliktit selvittää perusteellisesti. Tämä tekee rauhantyön tärkeäksi osaksi avustus- ja kehitystoimintaa. Kansalaisjärjestöt tekevät jatkuvasti työtä säilyttääkseen paikallisen väestön luottamuksen. Tämän vuoksi kansalaisjärjestöt pyrkivät suhtautumaan puoluettomasti konfliktitilanteisiin ja useimmiten erilaiset poliittiset rajoitteet (esim. poliittinen boikotointi) vaikuttavat niiden toimintaan vain väliaikaisesti.
Rauhantyön lähtökohta Kirkon Ulkomaanavussa on jokaisen yksilön oikeus ihmisarvoiseen elämään. Konfliktien runtelemissa maissa pyritään löytämään tarvittavat taidot omaavia paikallisia yhteistyökumppaneita sekä hyödyntämään paikallista potentiaalia. Rauha ei ole mikään menestyksekäs maahantuontiartikkeli tuote ja ratkaisut paikallisiin ongelmiin löytyvät usein lähialueilta. Ratkaisut konflikteihin tulee soveltaa paikalliseen kulttuuriin sopiviksi. Tarvitaan paljon työtä, jotta syvään juurtuneita ennakkoluuloja ja asenteita voidaan murtaa, mutta samalla rauhantyössä on myös tärkeää säilyttää paikallisia tapoja.
Ekumeenisena organisaationa Kirkon Ulkomaanapu tekee usein yhteistyötä myös kirkkojen ja muiden uskonnollisen taustan omaavien johtajien kanssa. Erityisen tärkeää on että naiset ja erilaiset naisryhmät saavat osallistua työhön rauhan puolesta, jopa sellaisissa yhteiskunnissa joissa he elävät sorrettuina.
Ulkomaanapu ja muut kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet rauhantyöhön mm. Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Angolassa. Konflikti Somaliassa, joka on jatkunut aina vuodesta 1991, on eräs maailman vaikeimmista, mutta myös unohdetuimmista kriiseistä. Ulkomaanapu aloitti yhdessä yhteistyökumppaneidensa ja Ulkoministeriön kanssa Rauhanprojektin Somalian uskonnollisille ja perinteisille johtajille. Projektissa yritetään mm. kehittää uskonnollisten ja perinteisten johtajien kapasiteettia ja kykyä toimia konfliktitilanteissa.
Maat eivät tarvitse apua ainoastaan itse konfliktin aikana. Rauha konfliktin runtelemissa maissa on usein hauras ja kokemattomuus esim. demokraattisesta hallinnosta sekä ihmisoikeuksista lisäävät yhteiskunnan epävakaisuutta. Yhteiskunnan toimivuuden takia tulee kansalaisten olla tietoisia mahdollisuuksistaan vaikuttaa. Tälloin lisääntyy myös usko tulevaisuuteen ja tullaan tietoisiksi siitä että yhteiskunnassa voidaan nostaa esille ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia. Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä tämänkaltaisten post-konfliktitilanteiden kanssa mm. Lähi-idässä ja Etelä-Sudanissa. Rakentamalla yhteiskunnan perusteita ja informoimalla väestöä heidän oikeuksistaan kansalaisina, edistetään turvallisemman arkipäivän luomista näissä maissa.
Jussi Ojala
asiantuntija, rauhantyö
Kirkon Ulkomaanapu
Käännös: Nora Repo