Ajattele toisin - usko vapaasti!

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
(Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 18. artikla)

Uskonnonvapaus on vapautta valita, vaihtaa tai jättää uskonto tai vakaumus. Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella valtiolla on vastuu kunnioittaa uskonnon, ajatuksen ja omantunnon vapautta. Tämä oikeus on yleismaailmallinen kuuluen jokaiselle kunkin henkilön katsontakannasta riippumatta. Tämä oikeus sisältää perinteisten uskontojen lisäksi oikeuden myös ei-uskonnollisiin maailmankatsomuksiin kuten ateismiin, agnostiikkaan ja pasifismiin. Valtioilla, yhteisöillä tai yksittäisillä henkilöillä ei ole oikeutta rajoittaa yksilön uskonnonvapautta.

Uskontoperäinen vaino on valitettavan yleistä

Maailman väestöstä jopa 70 prosenttia elää maissa, joissa on voimakkaita rajoituksia uskonnonvapauden suhteen. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Iranissa, Egyptissä ja Kiinassa valtio on syyllistynyt systemaattisiin uskonnonvapausloukkauksiin. Irakissa, Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja monissa muissa meitäkin lähellä olevissa maissa uskonnolliset ja etniset vähemmistöt kokevat painostusta ääriryhmien taholta, kuten ahdistamista, hyökkäyksiä, väkivaltaa ja väkivallan uhkaa.

Uskonnonvapausloukkauksia tapahtuu kaikissa maailman kolkissa, eikä uskonnon vaihtaminen ei ole riskitön oikeus edes kaikille Suomessa asuville. Lukemattomat ovat ajautuneet tilanteisiin, joissa vakavat uskonnonvapausloukkaukset liittyvät muihin perustavanlaatuisiin ihmisoikeusloukkauksiin, henkilön identiteetin, osallisuuden sekä turvallisuuden kieltämiseen ja mielipiteen- ja sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoittamiseen. Samalla moni on menettänyt oikeutensa turvaan ja vapaus syrjinnästä ei toteudu. Heidän oikeutensa elämään ja yksityiselämään voi olla uhattuna, kun polarisaatio kasvattaa väkivaltaisia konflikteja. Uskonnonvapaudessa on ennen kaikkea kysymys yksilön suojasta.

Uskonnonvapaus ja demokratia

Uskonnonvapaus on edellytys kestävälle kehitykselle, demokratialla ja turvalliselle yhteiselolle. Siksi Suomen ja muiden EU-maiden on tärkeää edistää uskonnonvapautta ja ihmisoikeuksien toteutumista ulkopolitiikassaan.

Uskontojen rooli kehityksessä

Ihmisoikeusloukkausten ja väkivallan sijaan yhteiskuntaan tulisi vapauttaa uskontojen positiivisia voimavaroja, kuten demokratian mahdollisuuksia ja uskontojohtajien roolia köyhyyden vastaisessa taistelussa. Uskonnolliset kokoontumispaikat yhdistävät ihmisiä yli rajojen ja tarjoavat paikan yhteisten asioiden pohdinnalle, jolloin ne voivat toimia demokratian äänenä ihmisoikeuksien puolesta. Uskontojohtajilla on merkittävä rooli yhteisöissään, ja heidän saamisestaan mukaan kehitysyhteistyöhön on hyviä tuloksia. Myös uskonnot ja uskonnolliset tai aatteelliset yhteisöt itsessään sisältävät perinteisiä tapoja selvitä köyhyydestä tai auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Myös uskontodialogi tarjoaa mahdollisuuden sovinnon aikaansaamiselle ja syrjinnän ehkäisemiselle.

Uskonnot ovat erottamaton osa ihmisten elämää, ne määrittävät tavan ymmärtää maailmaa ja tapaa toimia siinä. Uskontoja ja niiden vaikutuksia ei voi jättää huomiotta pohdittaessa ihmiskunnan tulevaisuutta ja kestävää kehitystä, siksi niiden roolia tulisi hyödyntää ammattimaisesti kehityksen positiivisena voimavarana ja pyrkiä uskontojen väliseen sovintoon ja rauhaan.

 

Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Vastuuviikon yhteistyöryhmä

(Suomen kaikki kirkkokunnat, OrtAid, Caritas, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, NNKY liitto, Frikyrklig Samverkan, Suomen World Vision)

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010