Uskonnonvapauslaki on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1922. Lakia uudistettiin vuonna 2003.
Uskonnon vaihtaminen ei ole silti riskitön oikeus kaikille Suomessa asuville, koska uskonnonvaihtaja
saattaa joutua Suomessa eläessään vainon kohteeksi alkuperäisen yhteisönsä taholta. Esimerkkitapauksia on useita. Vainoojat eivät nissä tapauksissa ole Suomen viranomaisia vaan yksilön
oman lähtöyhteisön jäseniä.
Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyöhön, johon kuuluvat keskeisesti ihmisoikeudet ja niiden vahvistaminen sekä kunnioittaminen. Lisäksi Suomi on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia, demokratiaa ja laki- ja oikeusperustaisen valtion vahvistamista konfliktien ehkäisemiseksi. Tämä tarkoittaa mm. luotettavaa viranomaisjärjestelmää, valtion tuottamien kansalaisten turvallisuuteen liittyvien
palveluiden takaamista ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämistä, helposti syrjäytyvien ryhmien ja vähemmistöjen tasavertaisten oikeuksien parantamista. Näiden lisäksi on tärkeää puuttua ajoissa myös konfliktien taustasyihin. Erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia tulisi Suomen kehityspolitiikan
mukaan suojella.
Etsi
