Vuosi 2011 alkoi pommi-iskulla jumalanpalvelukseen koptilaisessa kirkossa...

Vuosi 2011 alkoi pommi-iskulla jumalanpalvelukseen koptilaisessa kirkossa Aleksandriassa. Sitä ovat seuranneet monet muut vakavat tapahtumat - muun muassa kirkkoihin ja Ahmadiyya-muslimeihin kohdistuneet hyökkäykset Indonesiassa, hindujen kidnappaukset Pakistanissa, lähes tulkoon sadan kristityn pidättäminen Iranissa, väkivaltaisuudet pohjois- Nigeriassa sekä Pakistanin vähemmistöministerin murha, joka johtui hänen vastustuksestaan maan jumalanpilkkaa koskeva lainsäädäntöä kohtaan.

Kansainvälisesti uskonnonvapauteen kohdistuvat rikokset ovat merkittäviä, laajalle levinneitä ja useissa maanosissa vallitseva trendi on se että ne ovat kasvussa. Yhdysvalloissa sijaitsevan tutkimusinstituutin Pew Forumin [i] mukaan asuu yli 70% maailman väestöstä maissa, joissa valtio tai muut toimijat voimakkaasti rajoittavat tai kieltävät kansalaisten vapauden uskoa, oppia uskonnosta ja harjoittaa uskontoa.

Ennen kaikkea tämä vaikuttaa uskonnollisiin vähemmistöihin näissä maissa – kaikenlaisiin vähemmistöihin. On harvoin niin että vain yksi vähemmistö altistuu, yleensä vaikutukset kohdistuvat useisiin vähemmistöihin joko samankaltaisella tai erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi kristityt, hindut ja vähemmistöä edustavat Ahmadiyya-muslimit ovat kaikki alttiina syrjinnälle ja väkivallalle Pakistanissa. Puutteellinen uskonnonvapaus vaikuttaa myös enemmistöihin, esimerkiksi Pakistanissa valtaosa jumalanpilkasta syytetyistä on muslimeita.

Kun ajatellaan laaja-alaisia kansainvälisiä ongelmia, voi olla helppoa nähdä uskonnonvapaus ilmiönä joka on tyypillinen länsimaille tai että se on jotain mikä toimii ainoastaan sellaisissa maissa joissa on hyvä taloudellinen tilanne ja hyvin toimiva valtio. Laajan uskonnonvapauden omaavia maita voidaan kuitenkin löytää kaikista maanosista, niin köyhien kuin rikkaiden valtioiden joukosta, sekä maista joissa on muslimi- tai kristitty enemmistö. Senegalin kaltainen ”muslimimaa” saa esimerkiksi paremman arvosanan kansainvälisissä uskonnonvapauden mittauksissa kuin Ranska. Myös uskonnonvapauteen kohdistuvaa sortoa löytyy kaikista maanosista ja maista joilla on hyvinkin erilaiset uskonnolliset traditiot tai jotka ovat jopa sekulaarisia. Valko-Venäjä, Kuuba, Sri Lanka, Iran, Uzbekistan, Eritrea ja Pohjois-Korea ovat esimerkkejä jotka ilmentävät tämän ilmiön laajuutta.

Mitä uskonnonvapaus sisältää?

Uskonnonvapaus käsitetään joskus niin että siinä on kysymys ainoastaan oikeudesta uskoa tai oikeudesta käydä halutessaan kirkossa – yksityisinä asioina. Uskonnonvapaus pitää kuitenkin sisällään paljon enemmän kuin tämän. Se on perustavaa laatua oleva vapaus, joka koskee kaikkia. Muiden perustavaa laatua olevien vapauksien lailla uskonnonvapaus palvelee kaikkia, sillä se luo edellytykset rauhalle, demokratisaatiolle, kehitykselle ja muille ihmisoikeuksille. Uskonnonvapauden puute on uhka ihmisten oikeudelle elämään ja yksityiselämään, sekä yhdistysten muodostamisvapautta sekä sananvapautta kohtaan. Lisäksi se koskee myös sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksia.

Vapauden rajoituksen vaikutuksia

Uskonnonvapaus vaikuttaa elämään sen kaikilla tasoilla. Esimerkiksi Egyptissä tulee henkilöpapereita haettaessa ilmoittaa myös uskonto - joko juutalaisuus, kristinusko tai islam – muita uskontoja tai vakaumuksia ei esitetä vaihtoehtoina. Tämä on vaikuttanut erityisesti Bahá’í-yhteisöön. He jotka ovat kieltäytyneet ilmoittamasta uskontokuntaansa ovat jääneet ilman henkilöpapereita ja samalla menettäneet pääsyn koulutukseen ja sairaanhoitoon. Vuonna 2009 egyptiläinen tuomioistuin antoi Bahá’í-yhteisölle oikeuden olla ilmoittamatta uskonnollista kuuluvuuttaan virallisissa asiakirjoissa, mutta päätöstä ei valitettavasti sovelleta paikallisella tasolla. Laosissa taas viranomaiset pakkosiirsivät vuosina 2008-2009 Borikhamaxayn maakunnassa kymmeniä kristittyjä perheitä rakentamattomalle ja luonnontilassa olevalle alueelle. Perheet menettivät toimeentulomahdollisuutensa ja heidät pakotettiin vastaamaan kustannuksista jotka aiheutuivat muutosta, uusien talojen rakentamisesta sekä uusien tulonlähteiden löytämisestä. [ii]

Uskonnonvapaus ja aseelliset konflilktit

Rajoitetun uskonnonvapauden ja aseellisten konfliktien esiintymisen välillä on vahva ja tilastollisesti osoitettu yhteys. [iii] Puutteellinen uskonnonvapaus lisää polarisoitumista uskonnollisten ryhmien välillä. Kun valtiot syrjivät ihmisiä heidän uskonnollisen vakaumuksensa ja uskonsa perustella, se ruokkii äärimmäisiä kannanottoja samalla kun se pienentää maltillisempien uskonnollisten toimijoiden tilaa julkisessa keskustelussa. Lisäksi valtiollinen syrjintä oikeuttaa yhteiskunnassa muiden ryhmien syrjittyihin kohdistaman väkivallan.

Kun valtiot sitä vastoin tuntevat vastuunsa ja tekevät aktiivisesti työtä uskonnonvapauden puolesta, konfliktiriskialttius vähenee yhteiskunnassa. Yksi hyvä esimerkki tästä tulee Bangladeshista. Vuonna 2008 Bangladeshin hallitus antoi tukensa neuvostolle, joka tekee työtä lisätäkseen suvaitsevaisuutta ja harmoniaa uskonnollisten ryhmien välillä. Neuvoston motivoimat poliittiset lausunnot samoin kuin turvallisuushenkilökunnan aikaisempaa merkittävämpi läsnäolo myötävaikutti hindulaisten ja kristillisten juhlien rauhanomaiseen viettoon. [iv]

Uskonnonvapaus osaksi ulkopolitiikkaa

Kun ajatellaan uskonnonvapauden merkitystä muille ihmisoikeuksille, rauhalle, vakaudelle, demokratisaatiolle sekä taistelulle köyhyyttä vastaan, tulisi uskonnonvapauskysymyksen olla itsestään selvä osa eri maiden ulkomaanpolitiikkaa ja apua jota ne muille antavat. Kuitenkin uskonnonvapauskysymys on omannut hyvin matalan profiilin. Viimeisten kahden vuoden aikana on kuitenkin alkanut tapahtua asioita, ainakin Euroopan unionin sisällä. Euroopan unioni on luonut toimintasuunnitelman uskonnonvapautta edistävään työhön, mutta kuinka sitä käytännössä toteutetaan on vielä epäselvää. Unionin jäsenmaat, esimerkiksi Suomi ja Ruotsi, voisivat osallistua siihen että työ toteutetaan. Alankomaissa ja Isossa Britanniassa on löydettävissä hyviä esimerkkejä siitä kuinka uskonnonvapauden tilaa voidaan parantaa, mutta kuinka Suomi ja Ruotsi haluaisivat osallistua tähän työhön?

Katherine Cash
Asiantuntija uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen liittyvissä kysymyksissä Ruotsin lähetysneuvostossa

Viitteet:

[i] Global Restrictions on Religion, s1, Pew Forum on Religion and Public Life, Dec 2009.
[ii] Compass Direct News 2009–03–30.
[iii] Grim, Brian J. Gods Economy: Religious Freedom and Social Wellbeing. In Religious freedom in the world, Marshall, P.A. (ed), Rowman & Littlefield, 2008.
[iv] Yhdysvaltojen ulkomaanosaston raportti uskonnonvapaudesta 2008,http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2008/108498.htm .

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010