”Autuaita ovat rauhantekijät, sillä he saavat Jumalan lapsen nimen” (Matt. 5:9).
Jumala, auta meitä väsymättä edistämään sitä oikeudenmukaisuutta,
joka yksin voi taata pysyvän ja todellisen rauhan.
1. Rauhan täytyy syntyä mieluummin kansojen keskinäisestä luottamuksesta kuin aseitten pelon aiheuttamasta pakosta, kaikkien on työskenneltävä yhdessä, jotta kilpavarustelu vihdoinkin päättyisi.
2. Asevarastojen kartuttaminen on monien mielestä paradoksaalinen keino saada mahdolliset viholliset pidättäytymään sodan aloittamisesta. Se on monien mielestä tehokkain keino turvata kansainvälinen rauha. Tällaista peloitetta vastaan on kuitenkin esitettävä vakavia moraalisia vastaväitteitä.
3. Kilpavarustelu ei turvaa rauhaa. Se ei suinkaan poista sotien syitä, vaan vaarana on, että se pahentaa niitä. Ylivarustelu moninkertaistaa konfliktien aiheita ja lisää sotien leviämisen vaaraa.
4. Suunnattomien rahamäärien käyttäminen tuottamaan aina uudenlaisia aseita estää pyrkimyksiä auttaa hädässä olevia kansoja ja jarruttaa näiden kansojen kehittymistä.
5. Kilpavarustelu on erittäin raskas vitsaus ihmiskunnalle ja loukkaa köyhiä sietämättömällä tavalla. Jos se jatkuu, on täysi syy pelätä, että se joskus päästää liikkeelle kaikki ne turmiolliset onnettomuudet, joita varten se jo valmistaa välineitä.
6. Aseiden valmistus ja kauppa koskevat kansakuntien ja kansainvälisen yhteisön yhteistä hyvää. Siitä syystä valtiolla on oikeus ja velvollisuus säädellä niitä. Lyhytnäköiset yksityiset tai kollektiiviset edut eivät anna oikeutta ryhtyä toimiin, jotka lietsovat väkivaltaa ja konflikteja kansojen välille ja siten vaarantavat kansainvälistä oikeudellista järjestystä.
7. Yksilöiden ja kansojen väliset epäoikeudenmukaisuudet, jyrkät taloudelliset ja sosiaaliset erot, samoin kateus, epäluulo ja ylpeys uhkaavat lakkaamatta rauhaa ja johtavat sotiin. Kaikki, mitä näiden voittamiseksi tehdään, edistää rauhan rakentamista ja sodan välttämistä.
8. Aseistariisunnan toteuttaminen ei tosin voi tapahtua yksipuolisesti, vaan sopimuksen mukaan ja yhtäläisin askelin sekä todellisten ja tehokkaiden takuiden suojeluksessa.
9. On erittäin välttämätöntä uudistaa mielten kasvatus ja luoda uusi henki yleiseen mielipiteeseen. Niiden, jotka omistautuvat kasvatustyöhön varsinkin nuorison keskuudessa tai muovaavat julkista mielipidettä, on pidettävä uusien, rauhanomaisten ajatustapojen juurruttamista kaikkien mieliin eräänä tärkeimmistä velvollisuuksistaan.
10. Meidän kaikkien täytyy muuttua sydämeltämme, jotta saisimme näköpiiriimme koko maailman ja ne tehtävät, joita me yhdessä voimme suorittaa ihmiskuntamme onneksi ja menestykseksi.
Rukoilkaamme
Herra, kaikkien ihmisten Jumala, sinun tahtosi on, että ihmiset elävät rauhassa keskenään.
Näytä vallassa oleville tie, jota kulkien he voivat lieventää jännitystä ja estää sodan.
Me rukoilemme sinulta oikeudenmukaista ratkaisua niihin ongelmiin,
jotka erottavat idän ja lännen, pohjoisen ja etelän, köyhät ja rikkaat.
Estä meitä itseämme lisäämästä ihmisten välistä vihaa ja erimielisyyttä.
Auta meitä säilyttämään rauha toistemme kanssa,
sinä joka Jeesuksen Kristuksen kautta olet sovittanut meidät sinun kanssasi. Aamen.
Lähteet: Katolisen kirkon katekismus, n. 2315-2317; Kirkolliskokous Vatikaani IIPastoraali-konstituutio Gaudium et spes, Kirkosta nykymaailmassa, n. 81-83.
Hartauden laati yleisvikaari isä Raimo Goyarrola, Katolinen Kirkko Suomessa