Nuorten aineisto: Kouluille ja nuorteniltoihin

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon

Vastuuviikko nostaa vuonna 2013 esille sääntelemättömän asekaupan rauhan ja kehityksen esteenä. Vuoden teemana on Väkivallan markkinat – Tähtäimessä asekauppa ja pienaseet. Nuorten kuvittama aineistovihko antaa erilaisia näkökulmia tähän ongelmaan. Alla on muutamia esimerkkejä siitä, kuinka kyseistä materiaalia voi käyttää luokassa tai erilaisissa keskusteluryhmissä.

Taustatietoa:

Maailmassa kuolee tänä päivänä keskimäärin yksi ihminen joka minuutti jossakin aseellisessa konfliktissa. Yli 60 prosentissa kaikista ihmisoikeusrikkomuksista käytetään kevyitä aseita. Asekauppa ja sota ovat kannattavaa liiketoimintaa.

Vuosittain asekauppaan käytetään enemmän rahaa, kuin mitä tarvittaisiin sen takaamiseksi, että kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa voisivat elää ihmisarvoista elämää. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Sääntelemätön asekauppa on vakava este kestävälle kehitykselle sekä ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kun asekauppaa ei säännellä, aseet päätyvät usein konfliktialueille tai sellaisiin valtioihin missä niitä käytetään maan omaa väestöä vastaan, väestön pyrkiessä kohti suurempaa vapautta ja demokratiaa.

Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia

Johdanto-osio sisältää ehdotuksia, kuinka Vastuuviikon materiaalia voi käyttää. Valmiita asiapohjaisia kysymyksiä löytyy jokaista tekstiosiota varten ja osallistujat voivat etsiä niihin vastauksia joko itsenäisesti tai ryhmässä.

Keskustelukysymykset problematisoivat asioita enemmän ja voivat rohkaista ryhmää syvemmälle luotaaviin keskusteluihin. Jos toiveissa on synnyttää lisäkeskustelua tai saada aikaan väittely, voi jokaisen osion yhteydestä löytyviä mielipidepareja käyttää tähän tarkoitukseen. Tässä on tärkeää alleviivata sitä 1) että henkilö joka tuo jonkun mielipiteen esille ei välttämättä itse omaa sitä todellisuudessa ja sitä 2) että nämä kysymykset ovat niin monimutkaisia ettei niihin välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta.

Tekstejä kuvittavat sarjakuvat ovat nuorten tekemiä Vastuuviikon Kertomuksia rohkeudesta -kilpailuun. Sarjakuvat on koottu näyttelyksi tälle aineistosivulle ja myös niitä voi käyttää keskustelun herättämiseen luokassa.

Valitse yksi tai useampi teksti joihin osallistujat saavat tutustua.

Etsi vastauksia! Pyydä osallistujia etsimään vastauksia annettuihin kysymyksiin tekstistä.

Synnytä keskustelua! Pyydä osallistujia pohtimaan tekstin sisältöä lähtökohtanaan annettu kysymys.

Argumentaatioharjoitus. Jaa osallistujat kahteen ryhmään ja pyydä heitä perustelemaan tietystä teemasta annettuja kahta toisistaan eroavaa mielipidettä. Vaihtoehtoisesti kahta osallistujaa voidaan pyytää perustelemaan kantojaan huoneen edessä tai pyytää osallistujia kahden ryhmissä keskustelemaan annettujen argumenttien pohjalta.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? Anna osallistujien tutustua sarjakuvaan/tai muuhun tekstin yhteydessä olevaan kuvaan. Pyydä heitä sitten keskustelemaan siitä, kuinka kuva omalla tavallaan kommentoi tekstiä.

Piirrä itse tai näyttele! Pyydä osallistujia piirtämään kuva tai muutamia sarjakuvaruutuja tai keksimään pieni näytelmä, joka kuvittaa tekstiä tai osallistujien omia kokemuksia konflikteista ja konfliktien ratkaisuista.

Asekauppasopimukset edistävät rauhaa

Asiakysymykset

Milloin YK hyväksyi uuden kansainvälisen asekauppasopimuksen?

Mihin kansainvälistä asekauppasopimusta tarvitaan?

Kenellä tai keillä on viime kädessä vastuu siitä, että sopimusta noudatetaan?

Mihin jokaisella ihmisellä on oikeus YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan?

Keskustelua herättämään

Millä tavalla sinun mielestäsi asekauppasopimus voi edistää rauhaa ja kehitystä maailmassa? Onko asekauppasopimuksella merkitystä? Millaisia ovat suhteet eri maitten ja aseidenviejien ja -tuojien välillä?

Mielipide 1: Asekauppasopimus on arvoton. Valtiot tekevät kuitenkin niin kuin haluavat ja löytävät tapoja myydä aseita sellaisiin maihin missä on sotaa ja konflikteja.

Mielipide 2: Asekauppasopimus on tärkeä. Vaikka sopimuksen soveltaminen voi viivästyä, se on tärkeä askel kohti rauhanomaisempaa maailmaa ja merkki siitä, että YK ja sopimuksen allekirjoittaneet maat haluavat rajoittaa ja kontrolloida aseiden myyntiä.

Kirkko rauhanliikkeenä

Asiakysymykset

Mitä muuta rauha on kuin aseellisen konfliktin poissaoloa?

Mitä kristityt rauhanaktivistit tekevät?

Anna esimerkki kristitystä rauhanjärjestöstä.

Anna esimerkkejä sellaisista kristityistä kirkoista joiden tärkeimpänä prioriteettina on rauha.

Keskustelua herättämään

Voiko kristitty kirkko, ja voivatko muut uskonnot, osallistua rauhan rakentamiseen maailmassa? Jos voivat, niin miten? Löytyykö esimerkkejä sellaisista tilanteista, joissa uskonnot ovat osallistuneet rauhan päättymiseen ja konflikteihin? Löytyykö esimerkkejä sellaisista kehityskuluista, että uskonnot ovat tukeneet sotaa ja vastakkainasetteluja?

Mielipide 1: Kirkko ei voi osallistua rauhan rakentamiseen. Kirkkohan on historian aikana aiheuttanut suuren määrän sotia. Uskontoa käytetään konflikteissa lyömäaseena. Jos uskontoa ei olisi, maailmassa vallitsisi rauha.

Mielipide 2: Kirkko on globaaleista rauhanliikkeistä suurin. Jeesus Kristus kannustaa seuraajiaan rakastamaan vihamiestään ei tappamaan tätä. Kirkkojen rauhantyö on estänyt useita konflikteja. Kirkkojen humanitäärinen apu ohjataan konfliktitilanteissa kaikille osapuolille uskonnosta riippumatta.

Asekauppa ja rauhantyö

Asiakysymykset

Kuinka suuret ovat maailman sotilaalliset menot kokonaisuudessaan dollareissa?

Mitä tällaisella rahamäärällä voisi tehdä, sen sijaan että se käytetään aseisiin?

Kuka sanoi: ”Me luomme enemmän vihollisia kuin saamme hengiltä.” Kuka hän oli?

Mitä yhteistä on lääkärillä ja rauhantyöntekijällä?

Keskustelua herättämään

Onko rauhan puolesta tehtävä työ kannattavaa, kun sodille ja konflikteille ei näy loppua? Tarvitaanko rauhantyössä aseita?

Mielipide 1: Aseet ovat tärkeä osa rauhantyötä. Se osapuoli jolla on parhaat aseet on voimakkain ja silloin muut eivät uskalla hyökätä. Maita ja kansoja ei voida pakottaa rauhaan ilman aseita.

Mielipide 2: Aseet eivät pelota ketään. Mitä enemmän aseita on saatavilla ja mitä helpompi niihin on päästä käsiksi, sitä enemmän syntyy sotia ja konflikteja. Aseet eivät rakenna rauhaa. Erittäin tehokkaat aseet joita käytetään puolustuskyvyttömiä ja siviilejä vastaan lisäävät vain vihan määrää. Tämä taas johtaa sodan ja väkivallan kasvavaan riskiin.

Huhtikuussa tehtiin historiaa

Asiakysymykset

Mikä on kansainvälinen asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT)? Mitkä ovat sopimuksen pääkohdat?

Minkälaisia aseita sopimus koskee?

Kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain aseisiin, joita tämä laki koskee?

Mitkä maat äänestivät asekauppasopimusta vastaan YK:ssa? (Tai poiketen hieman pääaiheesta: Mitkä ovat kuvassa esiintyvien maiden johtajien nimet?) Mitkä maat äänestivät tyhjää ja valitsivat sopimuksen ulkopuolelle jäämisen?

Keskustelua herättämään

Kuinka asekauppasopimus voi vaikuttaa naisten ja lasten tilanteeseen kehitysmaissa? Onko sellaisesta sopimuksesta joka koskee ainoastaan kevyitä aseita jotain hyötyä?

Mielipide 1: Asekauppasopimus käsittää vain kevyemmät aseet, monilla mailla on ydinaseita ja muita joukkotuhoaseita joita sopimus ei koske.

Mielipide 2: Suurin osa sodissa kuolleista ovat menehtyneet kannettavien aseiden luoteihin, eivät esimerkiksi ydinaseisiin. Tämän vuoksi on tärkeää rajoittaa kannettavien aseiden kauppaa.

Mielipide 3, 4, 5…

Suomen asekauppa

Asiakysymykset

Mihin vastuuton asekauppa voi johtaa?

Mitkä viranomaiset sääntelevät aseiden maastavientiä Suomessa?

Mihin Suomi vie eniten aseita? Minkä tyyppisiä aseita tai varusteita viedään?

Mihin tarkoitukseen maa saa hankkia aseita YK:n perussopimuksen mukaan?

Millä perusteella EU voi asettaa asekauppaa koskevia sanktioita jotakin maata kohtaan?

Keskustelua herättämään

Suomen asevienti ei ole suurta verrattuna Ruotsiin ja moniin muihin maihin, miksi Suomen siis tulisi olla mukana asekauppasopimuksessa? Tulisiko Suomen jatkaa asevientiään vai ei?

Mielipide 1: Suomen asevienti on tärkeää työllisyydelle ja siksi on tärkeää että Suomi jatkaa aseiden myymistä.

Mielipide 2: Suomen asevienti on niin pientä, ettei se suuremmissa määrin vaikuta työllisyyteen. Heidät jotka työskentelevät aseiden valmistuksen parissa voitaisiin uudelleen sijoittaa muihin tehtäviin.

Mielipide 3, 4, 5: (myös eettisiä, moraalisia perusteluja)

Lisää aseita, lisää turvallisuutta?

(näissä kysymyksissä on jonkin verran vaativampi abstraktin ajattelun taso)

Asiakysymykset

Viekö Suomi aseita sellaisiin maihin missä on käynnissä olevia konflikteja (tällaisen menettelyn uusi asekauppasopimus kieltää)?

Mitä YK:n perussopimus sanoo rauhasta ja turvallisuudesta?

Kenellä on vastuu siitä minne aseet ja ammukset päätyvät ja kuinka niitä käytetään sen jälkeen kun ne on myyty?

Mitä intressejä on myydä ”metsästyskiväärejä” Bahrainin hallitukselle, samanaikaisesti kun ihmiset Bahrainissa osoittavat mieltään demokratian ja vapauden puolesta?

Keskustelua herättämään

Luovatko aseet turvallisuutta vai vähentävätkö ne turvallisuuden tunnetta?

Mielipide 1: Tuntisin oloni turvallisemmaksi, jos minulla olisi ase tyynyn alla.

Mielipide 2: En tuntisi oloani turvallisemmaksi, jos minulla olisi ase tyynyn alla.

Aseet arjessamme

Asiakysymykset

Onko teillä aseita kotona? Missä niitä säilytetään? Oletko pidellyt ladattua asetta kädessäsi?

Kuinka monta asetta aivan tavalliset ihmiset Suomessa omistavat? Kuinka moni näistä aseista on rekisteröity ja kuinka moni aseista on laiton?

Kuinka monta prosenttia itsemurhista maassamme tehdään aseella?

Mitä voimme tehdä pienentääksemme riskiä, että ase haavoittaa jotakuta tai että se joutuu vääriin käsiin?

Mitä pitää tehdä sellaiselle aseelle, jolle ei ole lupaa?

Keskustelua herättämään

Tarvitseeko jonkun säilyttää aseita kotonaan ja jos, niin ketä tai keitä tämä siinä tapauksessa koskee?

Mielipide 1: Henkilön joka niin haluaa pitää saada säilyttää aseita kotonaan. Ei ainoastaan metsästäjien, urheiluampujien tai poliisien, vaan myös sellaisten henkilöiden, jotka haluavat omistaa aseen itsepuolustustarkoituksessa. Lasten ja nuorten tulee myös saada kantaa aseita ja heidän tulee opetella ampumaan niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Mielipide 2: Kenelläkään ei tule olla asetta kotonaan. Ase kotona on aina riski, myös silloin kun sitä säilytetään lukitussa tilassa. Joku tietää aina missä lukon avainta säilytetään. Lapsilla ja nuorilla ei tule olla aseita. Viime vuonna Yhdysvalloissa kuoli enemmän ihmisiä lapsen laukaistessa vahingossa aseen kuin terroritekojen seurauksena.

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010