Joka päivä miljoonat ihmiset sotivat tietokoneen ääressä. He pelaavat tietokonepelejä joissa toiminta sijoittuu sota-alueille. Pelit ovat hämmästyttävän realistisia. Sotaa käydään yksityiskohtaisissa maisemissa ja ympäristöissä, jotka käyttävät modernia sotilaallista varustusta ja viimeisimpiä aseita. Joskus on vaikea erottaa tietokoneiden luomia maisemia ja todellista sotaa kuvaavia kuvia toisistaan.
Tietokonepelejä pelataan ympäristöissä jotka muistuttavat ajankohtaisista sodista ja konflikteista Irakissa ja Afganistanissa. Suosituimmat pelit ovat niin kutsuttuja ”first-person shooter games”. Ruudussa näytetään tuolloin pelaajan koko näkökenttä ja aseen piippu on näkyvissä. Pelaaja saa siis tunteen siitä, että hän aktiivisesti osallistuu toimintaan itse. Pelaaja liikkuu autiomaissa, metsissä, kaupungeissa, kylissä ja kommunikoi omien sotilaiden ja päällystön kanssa, lentää helikopterilla, tappaa vihollissotilaita ja ”terroristeja”, kuulustelee epäiltyjä henkilöitä, kohtaa siviiliväestöä, terveydenhuollon henkilöstöä ja paljon muuta.
Ei ole mikään salaisuus, että pelien kehittäjät suunnittelevat pelejä ja pelikonsoleita joita käytetään sekä Nato-maiden armeijoiden koulutukseen että suunnataan tietokonepelien alalla kulutustarkoitukseen. Teknisen kehityksen myötä peleistä on tämän takia tullut yhä realistisempia. Yksi realiteeteista joita pelit eivät yleensä ota huomioon ovat sodankäynnin lait. Edes sodassa kaikki ei ole sallittua. Sodassa noudatettavat lait kieltävät esimerkiksi sellaiset teot, joita ei voi perustella sotilaallisesti kuten siviiliväestöön kohdistuvan väkivallan, raiskauksen, murhan ja sotavankien pahoinpitelemisen, panttivankien tappamisen, ryöstämisen, kylien ja kaupunkien tarkoituksettoman tuhoamisen. Sodankäynnin lakeja vastaan rikkoneita sotilaita ja päällystöä voidaan asettaa teoistaan vastuuseen ja tuomita sotarikoksista. Näin on myös tapahtunut. Yksi huomiota saanut tapaus oli amerikkalaisten sotilaiden irakilaisiin sotavankeihin kohdistama kidutus ja pahoinpitely Abu Ghairabin vankilassa Irakissa.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea haluaa, että sotatilassa sovellettavat lait olisivat voimassa myös niissä tietokonepeleissä jotka simuloivat sotaa. Komitea on sitä mieltä että, jos tietokonepelien kerran halutaan olevan täysin realistisia niiden tulee ottaa huomioon myös ne lait ja määräykset joita sovelletaan sodassa. Vasta kun pelaaja joutuu vastaamaan tekojensa oikeudellisista seuraamuksista voidaan sanoa, että tietokonepelit ovat täysin realistisia. Pelaajia tulisi virtuaalisesti palkita siitä, että he kunnioittavat sodankäynnin lainsäädäntöä. Jos he sen sijaan tekevät sotarikoksia, käyttävät kidutusta kuulusteluissa, hyökkäävät siviiliväestön kimppuun tai tappavat sotavankeja, heitä tulisi voida rangaista virtuaalisesti.
Punaisen Ristin komitean mielestä sekä sotilaille jotka käyttävät pelejä koulutustarkoituksiin että siviileille jotka pelaavat sotapelejä vapaa-aikanaan olisi suurta hyötyä tietää, mikä sodassa on sallittua ja mikä kiellettyä. Tietokonepelien valmistajiin on jo oltu yhteydessä ja he ovat suhtautuneet ehdotukseen positiivisesti. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ei kuitenkaan ole osallistunut debattiin koskien sitä, että johtaako väkivaltaisten tietokonepelien pelaaminen mahdollisesti väkivaltaiseen käytökseen.
Jan Edström
Vastuuviikon ruotsinkielinen projektisihteeri
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (International Comittee of the Red Cross eli ICRC) on puolueeton, neutraali ja riippumaton järjestö, jonka humanitäärinen tehtävä on suojella ihmisiä ja auttaa heitä jotka joutuvat sodan tai aseellisen konfliktin jalkoihin.