Kestävä kehitys edellyttää suomalaisia muuttamaan omia kulutus- ja tuotantotapojaan (Kehityspoliittinen toimenpideohjelma, s. 7.) Kansainvälinen kauppa luo markkinat sotatalouksia ylläpitäville tuotteille ja luonnonvaroille. Globaalin kulutuksen kasvu vaatii lisää tuotteita ja raaka-aineita niiden tuotantoon. Tuotteita ja luonnonvaroja päätyy myyntiin myös Suomeen. Siksi myös meillä suomalaisilla on vastuunsa siitä, mitä kulutamme. Kun tietoisuus sotatalouksien yhteyksistä luonnonvaroihin ja tuotteisiin kasvaa, voimme vaatia kuluttamillemme hyödykkeille eettistä alkuperää, välttää sotaa ylläpitäviä tuotteita, kuluttaa vaihtoehtoisia tuotteita ja vaatia yrityksiltä konfliktivapaiden tuotteiden sertifiointijäjestelmää.
Talous luo rakenteen jonka varassa sodankäyntiä ja asekauppaa rahoitetaan. Institutionaaliset sijoittajat pystyvät päätöksillään vaikuttamaan tähän toimintaan. Eläkevakuutusyhtiöllä on The Economistin arvion mukaan hallussaan 10 triljoonaa maailman rahamarkkinoiden 165 triljoonasta dollarista. Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten eläkevaroista noin 70 miljardia euroa on osakkeissa. Taloudelliseen toimintaan liittyvät eettiset kysymykset nousivat esille Suomessa 1990-luvulla. Ensimmäinen eettinen sijoitusrahasto Pax World perustettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1971. Se ei sijoittanut alkoholiin, tupakkaan, uhkapeleihin tai aseteollisuuteen. Suomessa asia nousi ajankohtaisesti talouden avautuessa globalisaation myötä ja Evankelis-luterilainen kirkko toi Suomeen eettisen sijoittamisen periaatteet. Tultaessa 2000 luvulle alettiin korostaa sijoittajan vastuuta omistajana. Taustalla oli YK:n yrityksille antama Global Combact -ohjeisto, jonka seurauksena kehitettiin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvä ESG-kriteeristö.(Jarmo Pykälä SaferGlobe Finland)
Sijoittajien, olivatpa piensijoittajia tai suursijoittajia, tulisi vaatia rahoilleen eettistä sijoittamista. Asiaa voi kysyä pankeista, koska kysyminenkin jo tuo kysyntää eettisille rahastoille.