Väkivaltaisen konfliktin seuraukset

Maat, joissa aseellinen väkivalta on yleistä, pärjäävät huonosti vuosituhattavoitteiden

saavuttamisessa. Aseellisen väkivallan seuraukset heikentävät kehitystavoitteiden toteutumista. Erityisesti köyhät ja haavoittuvaisimmassa asemassa olevat kärsivät väkivallanseurauksista eniten.

Yli 1,5 miljardia ihmistä elää valtioissa, jotka kärsivät väkivaltaisista konflikteista tai jatkuvasta poliittisesta ja rikollisesta väkivallasta, joka aiheuttaa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä, hätää ja turvattomuutta. Samalla kehitys tyrehtyy ja kehityksen kannalta vaikeimmassa tilanteessa ovatkin konflikteista kärsivät hauraat valtiot, joiden erityistarpeiden selvittämiseen Suomi on sitoutunut. Hauraat valtiot eivät pysty tuottamaan turvallisuutta, hyvinvointia tai ylläpitämään instituutioidensa arvo- tai määräysvaltaa. Hyvin usein rikollinen väkivalta myös syö pohjaa sellaisilta rauhanprosesseilta, jotka ovat saaneet poliittisen väkivallan loppumaan.

(Suomen kehityspoliittinen ohjelma, s. 5-9, 30).

Sodan hinta

Sotatalouksilla on isot hintalaput. Taloudellisesti aseellinen väkivalta kuluttaa valtion varoja huomattavia määriä, jolloin positiivinen talouskehitys jää alhaiseksi. Konfliktien seurauksena rahavirrat suunnataan tuottavilta alueilta ja sosiaalikuluista sotilasmenoihin, inhimillinen kehitys rapautuu köyhyyden lisääntyessä, infrastruktuuria tuhoutuu, lääkintäkulut kasvavat ja pakolaisista huolehtiminen muodostuu isoksi kulueräksi. Oxfamin tutkimuksen mukaan pelkästään vuonna 2008 Afrikassa menetettiin 18 miljardia USD konfliktien kuluihin. Taloudet taantuvat, inflaatio ja velka kasvavat, investoinnit lakkaavat, työttömyys lisääntyy erityisesti sodan jälkeen nuorten miesten keskuudessa ja palveluiden tuottaminen loppuu. Konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa merkittävä osa yhteiskunnan varoista menee konfliktista toipumiseen ja sekä henkisesti että fyysisesti haavoittuneiden hoitamiseen.

Väkivaltaisissa yhteenotoissa tuhoutuu infrastruktuuria, sosiaalista ja taloudellista pääomaa, monen henkilökohtaista omaisuutta, julkisten palveluiden saatavuus heikkenee, investoinnit laskevat ja yhä enemmän valtion varallisuutta käytetään turvallisuuspalveluihin. Monet kärsivät väkivaltatilanteisiin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta ja perheet hajoavat. Miljoonat vammautuvat vuosittain vakavasti tai traumatisoituvat pysyvästi. Vuoden 2010 loppuun mennessä maailmassa oli n. 43 miljoonaa pakolaista, jotka olivat joutuneet pakenemaan aseellisten konfliktien, vainon ja väkivallan alta. Sen lisäksi maailmassa on kymmeniä tuhansia lapsisotilaita, jotka taistelevat aseellisissa joukoissa. On havaittu, että lapsiin kohdistuva väkivalta lisääntyy räjähdysmäisesti yhteiskunnissa, joissa aseita on paljon saatavilla. Näissä tilanteissa syntyy helposti rankaisemattomuuden ja turvattomuuden ilmapiiri.

Paikallisesta alueelliseksi

Hauraat valtiot heikkenevät aseellisen väkivallan seurauksena entisestään. Pahimmissa tilanteissa väkivalta eskaloituu laajamittaiseksi konfliktiksi, joka saattaa vuotaa valtion rajojen yli sissiryhmien mukana alueelliseksi konfliktiksi. Poliittisen vakauden romahtaessa oikeusvaltiokin romahtaa. Monissa tilanteissa raja poliittisen ja taloudellisen väkivallan välillä hämärtyy ja syntyy taloudellisesti motivoituneita konflikteja.

Väkivallan eri muodot

Aseellinen väkivalta luo myös otollista maaperää rikollisuudelle. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisen muodot, huumekauppiaat, jengit ja valtion ulkopuoliset aseistautuneet ryhmät, ylläpitävät väkivallan kulttuuria. Yleinen levottomuus luo ympäristön väkivallalle ja rikollisuudelle, johon usein liittyy huumekauppaa, arvokkaiden mineraalien ja timanttien kauppaa ja laitonta asekauppaa. Väkivallan läsnäolo yhteiskunnassa synnyttää helposti rankaisemattomuuden ilmapiirin ja omankäden oikeus kasvaa. Väkivallan eri muodot liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan.

Naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan määrä on huomattavan korkea konfliktialueilla.

Väkivalta liittyy usein tiukassa istuviin epätasa-arvoisiin sosiokulttuurisiin normeihin ja rakenteelliseen epätasa-arvoon naisten ja miesten välillä. Sukupuoli-identiteetit muuttuvat aseellisen väkivallan seurauksena, jolloin naisia ja lapsia aletaan suojella väkivallan kulttuurin avulla. Useat naiset ja tytöt jäävät yksin vastuuseen perheistään ja kodeistaan kuolleisuustilastojen noustessa ja näiden perheiden usein vaipuessa sukupolvien yli jatkuvaan köyhyyteen.

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010