Olen Danyal Natany. Täytin äskettäin 50 vuotta. Tulin Suomeen vuonna 2001 Sudanista, joka oli silloin vielä yksi valtio. Asuin ensin Oulussa. Muutin sieltä Espooseen vuonna 2008, koska aloin opiskella ammattia Arlainstituutissa.
Olen alun perin kotoisin Etelä-Sudanista, mutta asuin Pohjois-Sudanin alueella, kun lähdin sieltä vuonna 1999. Lähdin pakoon, koska maassa oli sotatilanne. Armeijaan pakotettiin sotilaiksi jopa lapsia, joita kidnapattiin koulumatkalla. Pohjois-Sudanissa oli voimassa sharia-laki. Meitä kristittyjä painostettiin kääntymään muslimeiksi. Minun oli vaikea elää siellä. Tällä hetkellä Etelä-Sudan on itsenäinen valtio, mutta siellä on paljon poliittisia vaikeuksia. Etelä-Sudanissa on sisällissota, jossa on kuollut paljon tuttuja ja omaisia.
Lähdin Sudanista laivalla Egyptiin. Siellä ilmoitin hakevani turvapaikkaa. Minun piti odottaa kaksi vuotta, ennen kuin pääsin kiintiöpakolaisena Suomeen. Matka Suomeen meni hyvin, koska kaikki oli järjestetty viranomaisten toimesta.
Elämä Suomessa oli vaikeaa alussa, varsinkin ensimmäinen talvi. Mutta nyt täällä asumiseen on jo tottunut. Elämä menee hyvin, sillä me saamme sen, mitä tarvitsemme. Siinä mielessä elämä on helpompaa kuin Sudanissa.
Usko Jumalaan on auttanut minua paljon. Luotan siihen, että Jumala auttaa eikä Jumalalle mikään ole mahdotonta. Kun tulin Suomeen, aloin käydä luterilaisessa kirkossa. Aluksi en ymmärtänyt kielestä mitään, mutta nyt osaan jo suomea. Luterilainen kirkko on auttanut meitä eteläsudanilaisia paljon. On leirejä ja mahdollisuus kokoontua muiden eteläsudanilaisten kanssa rukoilemaan omalla arabian kielellämme kirkon tiloissa.
Kun saavuimme Suomeen, vastaanotto oli ystävällinen. Suomalaiset ovat kuitenkin erilaisia kuin sudanilaiset. Suomalaiset ovat hiljaisia, ja naapureihin on alussa vaikea tutustua. Sanoin kaikille talon asukkaille ”hei”, joten vähitellen tutustuin heihin. Espoossa minulle sattui kauhea asia: yhtenä iltana yhdeksän suomalaismiehen porukka alkoi hakata meidän asunnon ovea. He halusivat rikkoa sen. Soitin poliisille. Sain apua ja miehet saivat rangaistuksen. Mutta minä säikähdin kovasti, ja lapset pelkäävät mennä kouluun. Suomi on kuitenkin hyvä maa asua, vaikka täällä on rasismia.