Vieraanvaraisuus on sitä, että ylittää rajoja. Jeesus liikkui usein sallituksi ja mahdolliseksi käsitetyn raja-alueella. Hän antoi usein ihmisten kutsua itsensä vieraakseen. Tästä häntä myös kritisoitiin usein. Hänhän oli tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden ei katsottu sopivan joukkoon. Jeesus valitsi kuitenkin itse ne, joiden luona hän halusi vierailla.
Monet Jeesuksen vertauksista alkavat tai päättyvät juhlaan, jonkinlaiseen juhlalliseen tilaisuuteen. Jeesus kannustaa tapaamiaan ihmisiä osoittamaan vieraanvaraisuutta ja olemaan anteliaita. Samalla hän kritisoi heitä jotka eri syistä tai tekosyistä kieltäytyvät kutsusta juhlaan, sillä he sulkevat itsensä ulos yhteisöstä ja loukkaavat isännän vieraanvaraisuutta.
Vieraanvaraisuus on tietoinen kieltäytyminen maailman jakamisesta ”meihin” ja ”heihin”, ystäviin ja vihollisiin. Vieraanvarainen ihminen osoittaa todellista kiinnostusta toista kohtaan, eikä anna erilaisuuden toimia esteenä. Vieraanvaraisuus haastaa meidän mukavuudentunteemme ja antaa hetkeksi mahdollisuuden meille itsellemme ja kodeillemme avautua toiselle ihmiselle.
Vieraanvaraisuus ei ole jotain erityisesti kristillistä. Monissa kulttuureissa vieraanvaraisuus on niille hyvin ominainen piirre. Kun kristityt osoittavat vieraanvaraisuutta, siitä tulee selkeä merkki Jumalan ennakkoluulottomasta rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan. Vieraanvaraisuus ei tule automaattisesti, se on jotain mitä me opimme. Siksi Raamattu kannustaa uskovia, että he eivät unohtaisi osoittaa vieraanvaraisuutta.
Yhteiskuntaamme leimaa yhä enemmän ja enemmän individualismi ja yksinäisyys. Suljettujen ryhmien määrä kasvaa. Yhä useampi maahanmuuttaja ja pakolainen asettuu asumaan meidän maahamme. Silloin kirkon tehtävä on ylittää rajoja ja osoittaa vieraanvaraisuutta ja anteliaisuutta niitä kohtaan, jotka kaipaavat yhteisöllisyyttä ja rakkautta.
Vieraanvaraisuus on jotain, mitä meidän tulee harjoitella. Eräänä esikuvana voi toimia varhainen kristillinen seurakunta. Alkuseurakunnassa uskovat kokoontuivat usein koteihin viettämään jumalanpalvelusta ja syömään yhdessä. Kyseessä ei ollut mikään yhdenmukainen ryhmä, vaan siihen kuului juutalaisia, kreikkalaisia, orjia ja heitä jotka olivat vapaita, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Mutta he kaikki olivat yhtä Jeesuksessa Kristuksessa.
Jan Edström, baptistipastori