Lähettiläiden kertomukset: Zeryan kertomus

Lähettiläiden kertomukset: Zeryan kertomus

Lähettiläiden kertomukset: Zeryan kertomus

Olen Zerya, 30-vuotias nainen, Turkin kurdi. Tulin Suomeen noin kuusi vuotta sitten. Matka Suomeen oli vaikea ja pelottava, mutten ollut hengenvaarassa. Nyt asun Suomessa perheeni kanssa. Perheessäni on äiti, isä ja veli.

Turkissa on ollut pitkäaikainen sota turkkilaisten ja kurdien välillä. Isoisälläni, sedälläni ja isälläni oli poliittisia erimielisyyksiä valtaapitävien kanssa. Setäni kuoli 34-vuotiaana kidutuksen seurauksena ja sen vuoksi koko perheeni ja sukulaiseni joutuivat kärsimään. Tämän takia me jouduimme pois omasta kotimaastamme. Tilanne on tällä hetkellä hieman parempi, sotatilaa ei ole mutta konflikti jatkuu vielä.

Odotin monta vuotta oleskelulupaa. Odottaminen oli raskasta ja vaikeaa, koska sain monta peräkkäistä kielteistä oleskelulupapäätöstä. Minut olisi haluttu palauttaa yksin Turkkiin, vaikken voinut palata sinne. Viranomaiset ja sosiaalityöntekijät väittivät ymmärtävänsä tilanteeni, silti sain aina kielteisen päätöksen.

Asuin odotusajan kolmessa eri paikassa salaisesti. Olin kaiken aikaa aivan yksin enkä uskaltanut liikkua ulkona kuin satunnaisesti öisin. Pelkäsin poliisin tulevan kysymään minulta henkilöllisyystodistusta. En osannut suomea eikä minulla ollut ystäviä. Tuntui kuin olisin ollut vankilassa. En saanut rauhaa mistään. Minua pelotti valtavasti. Itketti jatkuvasti, en saanut nukuttua ja jouduin syömään rauhoittavia lääkkeitä. En uskaltanut puhua kaikesta kokemastani edes perheelleni. Kirkkojen työntekijät kävivät onneksi tapaamassa minua. He kuuntelivat ja auttoivat asiaani eteenpäin. Nyt he ovat minulle kuin perheenjäseniä, olen valtavan kiitollinen heidän avustaan.

Lopulta sain oleskeluluvan. Se oli suuri juhlan aihe! Psykologiset ongelmani ovat alkaneet parantua, olen päässyt opiskelemaan suomea ja pystyn nyt viettämään tavallista elämää.

Olen töissä ja olen suorittanut tänä keväänä merkonomin tutkinnon. Suomessa elämä on turvallista ja rauhallista. Minulla on paljon suomalaisia ystäviä ja vietän paljon aikaa heidän kanssaan. Aika menee hyvin ja nopeasti. Olen tyytyväinen elämääni täällä. Perheeni ja ystäväni ovat auttaneet minua ja olleet tukenani. Suomalaisiin tutustuminen on nykyään helpompaa kuin aikaisemmin, koska ymmärrän, että he ovat ujoja ja hiljaisia. Minun on helppo ystävystyä, koska itse olen ulospäinsuuntautunut.

Vaikka minulla on eri uskonto kuin suomalaisilla, olen saanut kirkoilta paljon apua. Se on minulle todella tärkeää.

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010