Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Turvapaikkamenettelyllä pyritään takaamaan, ettei ketään palauteta oloihin, joissa ihmisarvoinen elämä vaarantuu. Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine kertoo, mitä olisi otettava huomioon, ettei yhtäkään väärää päätöstä tehtäisi.
Miten oikeus olla turvassa voi vaarantua turvapaikkamenettelyssä?
Turvapaikkamenettelyssä arvioidaan aina, onko hakija vaarassa joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi lähtömaassaan, jos hänet palautetaan sinne. On kyse ehdottomasta palautuskiellosta eli ihmisoikeudesta, jota ei saa loukata missään olosuhteissa.
Valitettavasti aina kansainvälisen suojelun tarvetta ei tunnisteta, vaan tehdään väärä kielteinen päätös. Jos näin käy, seuraukset palautetulle ovat korjaamattomat. Hän voi joutua kidutetuksi tai menettää jopa henkensä. Silloin myös Suomi rikkoo perustavanlaatuisia ihmisoikeusvelvoitteitaan. Vuosina 2014-2015 YK:n kidutuksenvastainen komitea antoi Suomelle kolme langettavaa päätöstä, jotka osoittavat että Suomen turvapaikkamenettelyssä ei aina tunnisteta selviäkään palautuskieltotapauksia.
Hakijamäärän nopean kasvun takia vuoden 2015 lopussa vastanottokeskuksiin, Maahanmuuttovirastoon ja hallinto-oikeuksiin rekrytoitiin lyhyessä ajassa suuri määrä uusia työntekijöitä. Tämä yhdessä lainmuutosten ja kovien tehostamispaineiden kanssa lisää riskiä vääriin päätöksiin.
Miten suojelun tarpeessa olevien tunnistamista voidaan edistää?
Jotta virheiden mahdollisuus minimoidaan, on turvapaikkamenettelyn oltava yksilöllinen. Perusteiden selvittäminen edellyttää tietoa lähtömaista ja pakolaisoikeudesta sekä kykyä ottaa huomioon turvapaikanhakijan yksilöllinen tilanne ja erityistarpeet. Tärkeää olisi, että turvapaikanhakija saa tietoa menettelystä ja tarvittaessa asiantuntevaa oikeusapua mahdollisimman pian turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen.
Turvapaikkaprosessi rakentuu sille, että turvapaikanhakija itse kertoo kokemuksistaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti, johdonmukaisesti ja uskottavasti. Silloin päätöksentekijä voi vakuuttua siitä, että turvaa hakeva henkilö todella on vaarassa kertomiensa seikkojen vuoksi.
Riski saada väärä kielteinen päätös korostuu niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heihin kuuluvat esimerkiksi ihmiskaupan uhrit, traumatisoituneet kidutuksen uhrit ja alaikäiset. Monien haavoittuvassa asemassa olevien on vaikea luottaa kehenkään. Erityisesti kidutuksen aiheuttama trauma voi vaikuttaa kykyyn luottaa, muistaa ja kertoa kokemuksistaan. Jotta luottamus voidaan rakentaa ja haavoittuvassa asemassa olevat tunnistaa ajoissa, on vastaanottokeskuksissa oltava riittävästi erityisesti terveyden-ja sosiaalihuollon resursseja.
Miten lainsäädännön muutokset vaikuttavat hakijoiden oikeusturvaan?
Hallituksen toteuttamia useita maahanmuuttolainsäädännön uudistuksia on perusteltu tehostamisen tarpeella hakijamäärien kasvaessa. Jos tehokkuutta ajetaan ohi oikeusturvan, riski väärien kielteisten päätösten lisääntymiselle kasvaa. Esimerkiksi lakimuutos, joka lyhentää 1-2 viikolla turvapaikkapäätöksen valitusaikaa, ei edes edistä käsittelyn tehokkuutta. Sen sijaan se vaikuttaa suoraan hakijan oikeusturvan toteutumiseen, koska asiantuntevan lakimiehen löytäminen nopeasti on vaikeaa.
Lainsäädäntöä on useissa EU-maissa tiukennettu tavoitteena se, ettei oma maa näyttäytyisi toista houkuttelevampana kohdemaana. Tämä on lyhytnäköistä. Perheenyhdistämisen ehtoja kiristävä lakimuutos ruokkii salakuljetusta ja vaarantaa ihmishenkiä. Naisia ja lapsia tulee nyt Eurooppaan vaarallisia reittejä pitkin enemmän kuin koskaan, kun mahdollisuus päästä turvaan ja perheen luo perheenyhdistämisen kautta on entistä vaikeampaa.
• Katariina Väisänen
Ekumeenisen Vastuuviikon koordinaattori