"Jumala on antanut meille erilaisia taitoja ja kykyjä, joita meidän tulisi käyttää niiden haasteiden purkamiseen, joita naiset ympäri maailman kohtaavat."
Nimeni on Gloria Lapitan. Olen Suomen kansalainen ja syntyjäni filippiiniläinen. Olen asunut lähes 25 vuotta Jyväskylässä. Olen eronnut, ja minulla on kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta.
Filippiineillä työskentelin 15 vuotta oikeuslaitoksessa sekä yritysmaailmassa ja olin kotiäitinä. Nykyään olen töissä Monikulttuurikeskus Gloriassa Jyväskylässä. Toimin myös aktiivisesti omassa seurakunnassani Pyhän Olavin seurakunnassa ja luterilaisen kirkon piirissä.
Työssäni olen saanut mahdollisuuden tavata erilaisia naisia, jotka ovat lähtöisin eri maista ja kulttuureista. Olen oppinut ymmärtämään miten erilaisia rooleja naisilla on eri maissa. Filippiineillä naisen on mahdollista toimia aktiivisesti sekä perheessä että yhteiskunnassa. Perheessä hän on kotirouva ja äiti, joka määrää kotitaloudesta ja rahankäytöstä, auttaa ansaitsemaan perheen elannon ja osallistuu päätöksentekoon. Naisten ääni tulee kuuluviin myös julkisessa elämässä kuten Filippiinien hallinnossa.
Työni kautta olen saanut erilaisia näkökulmia myös naisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Eri kulttuurista tuleville perheille, erityisesti yksinhuoltajaäideille, lasten kasvattaminen Suomessa voi olla todella haastavaa. Nämä naiset ovat monesti neuvottomia, koska valtio toimii niin eri tavalla kuin mihin he ovat kotimaassaan tottuneet. Miten he tietäisivät oikeuksistaan, jos kukaan ei kerro niistä heille? Maahanmuuttajanaiselle voi olla todella haastavaa, jos hänen odotetaan yhtäkkiä olevan perheen pää ja huolehtivan yksin perheensä asioista, kuten lasten koulutuksesta ja terveydestä.
Monikulttuurisissa perheissä lapset omaksuvat oikeutensa nopeammin kuin vanhempansa. Vanhemmat voivat olla hukassa eritysesti nuoruusiässä olevien lasten kanssa, jotka kokeilevat rajojaan. Joskus tilanteet menevät niin pitkälle, että lasten oikeuksien turvaamiseksi lapset erotetaan vanhemmistaan. Filippiiniläisen perinteen mukaan lasten kasvatus kuitenkin kuuluu erottamattomasti omaan perheeseen ja erityisesti äidin läsnäolo on tärkeää, jotta lapset tuntevat olonsa turvalliseksi.
Uskon, että jokaisella meistä on oma kohtalonsa ja tehtävänsä maailmassa. Olemme osa Jumalan luomistyötä, olimme sitten katolilaisia, muita kristittyjä tai vaikka muslimeja. Jumala on antanut meille erilaisia taitoja ja kykyjä, joita meidän tulisi käyttää toistemme auttamiseen – ja niiden haasteiden purkamiseen, joita naiset ympäri maailman kohtaavat.
Lopuksi haluaisin lainata Mariel De Leonin, Miss Filippiinien 2017, sanoja: “Uskon, että voin tehdä mitä tahansa paremmin kuin miehet, koska kyse ei ole sukupuolesta. Kyse on kyvyistä, vahvuuksista, heikkouksista ja luottamuksesta itseen. Niiden avulla minkä tahansa saavuttaminen on mahdollista.”
Kuva: Aino Väänänen