"Teen omalta osaltani kaikkeni, että katkeamaton yhteys maahan ja veteen säilyisi huomiseen, kolmen vuoden päähän, kymmenen sukupolven päähän."
Olen Tiina Sanila-Aikio ja syntyisin Sevettijärveltä, Inarin kunnan koilliskulmasta, Norjan rajalta. Olen kasvanut poroperheessä kolttasaamelaisten sydänmailla Sevettijärvellä. Isäni oli kolttasaamelainen ja äitini on suomalainen, minulla on kaksi sisarta. Asun tällä hetkellä Inarin kirkonkylällä perheeni kanssa. Mieheni on inarinsaamelainen poromies ja meillä on yksi tytär. Perheemme arki mukailee pitkälti saamelaisten perinteisten elinkeinojen vuosirytmiä.
Olen ollut saamelaispolitiikassa mukana 15-vuotiaasta lähtien. Tänä aikana olen toiminut eri saamelaisyhdistyksissä sekä ollut ikiaikaisen kolttasaamelaisten hallintoelimen, Kolttien kyläkokouksen alaisen Näätämön alueen kolttaneuvoston jäsen. Minut valittiin Saamelaiskäräjien jäseneksi vaalikaudelle 2012-2015 sekä uudelleen 2016-2019. Toimin ensimmäisellä kaudellani ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja vaalikauden viimeiset yhdeksän kuukautta puheenjohtajana. Vuonna 2016 minut valittiin Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi, ja tässä tehtävässä toimin tällä hetkellä.
Saamelaiset on Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema vahvistetaan Suomen perustuslaissa (17 §). Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain (6 §) mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälaissa (4 §). Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta.
Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille sekä lisäksi Saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri työryhmiin. Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. Saamelaiskäräjälain (9 §) mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.
Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta esimerkiksi valtion ja Euroopan Unionin varoista.
Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä, yhteensä yli 75 000. Suomessa saamelaisia arvioidaan olevan noin 10 500. Saamelaisilla on oma historia, elämäntapa, identiteetti, kieli ja kulttuuri. Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi mm. kulttuuriperintö, perinteinen tieto, käsityöperinne, kulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, käsityö, keräily ja metsästys sekä niiden uudenaikaiset harjoittamisen muodot. Perinteiset elinkeinot ovat tärkeä osa kulttuuria sekä saamen kieliä, ja ne luovatkin pohjan saamelaiselle elämäntavalle. Elinkeinojen yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen saamelaisille huomattava. Perinteiset elinkeinot kuvastavat luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta. Perinteisten elinkeinojen voidaan sanoa kannattelevan saamen kieliä sekä kulttuuria, ja siksi ne katsotaankin kuuluvaksi tärkeänä osana saamelaiseen kulttuuriin.
Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä. Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamen kieliä on tällä hetkellä 9-10, riippuen siitä, lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä, mutta häviämisvaarassa ovat erityisesti inarinsaame ja koltansaame.
Pohjoissaame on puhuma-alueeltaan ja puhujamäärältään suurin saamen kielistä. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 – 25 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on noin 300–400. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta. Koltansaamea on perinteisesti puhuttu nykyisen Venäjän, Suomen ja Norjan raja-alueilla. Nykyään suurin osa koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Arvioiden mukaan koltansaamella on noin 300 puhujaa Suomessa.
Saamelaiskäräjät puolustaa alkuperäiskansa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Puheenjohtaja antaa kasvot tälle työlle. Tehtäväkenttä on valtavan laaja, lähtien saamen kansan suvereniteetista ja itsemääräämisoikeudesta, kielellisistä, kulttuurisista ja elinkeinollisista oikeuksista sekä taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista. Kaikki mikä jollakin tavalla koskettaa saamelaisia, kuuluu Saamelaiskäräjien toimintakenttään, saamelaisten elämän eri vaiheissa, komsiosta hautaan. Oli kyse syntymättömän saamelaisvauvan äidin saamenkielisistä ja kulttuurin mukaisista neuvolapalveluista tai aiempien sukupolvien jättämien kulttuuriperintökohteiden suojelemisesta. Oli kyse saamelaisten kotiseutualueen maiden, vesien ja luonnonvarojen käytöstä, hoidosta ja hallinnasta tai aineettoman kulttuuriperinnön, kuten saamelaisten kertoma- tai musiikkiperinteiden, siirtämisestä.
Maailmanlaajuinen alkuperäiskansayhteistyö on saamelaisille erittäin tärkeää. Saamelaisilla on ollut suuri rooli alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä. Eri sopimusten sisältämät perus- ja ihmisoikeudet on kerätty alkuperäiskansojen näkökulmasta YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista. Suomi on hyväksynyt julistuksen vuonna 2007.
Mielestäni tärkeimmät artiklat julistuksessa ovat 26 ja 19 artiklat. 26 artiklan mukaan ”alkuperäiskansoilla on oikeus perinteisesti omistamiinsa, hallussaan pitämiinsä tai muutoin käyttämiinsä tai hankkimiinsa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin. Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, käyttää, kehittää ja hallita niitä maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat niiden hallussa perinteisen omistuksen tai muun perinteisen hallussapidon tai käytön perusteella tai jotka ne ovat muutoin hankkineet. Valtiot tunnustavat nämä maat, alueet ja luonnonvarat laissa ja suojelevat niitä lailla. Tässä tunnustamisessa on asianmukaisesti kunnioitettava kyseisten alkuperäiskansojen tapoja, perinteitä ja maanhallintajärjestelmiä.” 19 artiklan mukaan ”valtiot neuvottelevat vilpittömässä mielessä ja toimivat yhteistyössä kyseisten alkuperäiskansojen kanssa näiden omien edustuselinten kautta saadakseen niiden vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen ennen kuin valtiot hyväksyvät ja panevat täytäntöön lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimia, jotka voivat vaikuttaa alkuperäiskansoihin.”
Ilman tervettä maata ja puhdasta vettä, ei ole saamelaisia kielineen tai kulttuureineen. Maat ja vedet tarvitsevat suojelijoitaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Teen omalta osaltani kaikkeni, että katkeamaton yhteys maahan ja veteen säilyisi huomiseen, kolmen vuoden päähän, kymmenen sukupolven päähän.
Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja, Saamelaiskäräjät
Kuvaaja: Ulla Isotalo