Naisten osuuskunnan jäsenet käyttävät ilmastokestäviä luonnonmukaisia ravinteita ja torjunta-aineita viljelyssä. Kuva: UN Women
Maailmanlaajuisesti, lähes kolmas työssäkäyvistä naisista – 400 miljoonaa – työskentelee maataloudessa. Suurin osa on pienviljelijöitä epävirallisella sektorilla, jossa ei ole työsuojelua tai se on vähäistä. Vaikka heidän roolinsa maailman ruoantuotannossa on suuri, ei tätä tunnisteta. Ilmastonmuutos koskettaa erityisesti näitä naisviljelijöitä ja vaikeuttaa jo nyt heidän toimeentuloaan. UN Women tekee töitä ympäri maailmaa luodakseen uusia ilmastoälykkäitä ratkaisuja, joilla sekä sopeudutaan ilmastonmuutokseen että parannetaan naisten toimeentuloa.
Fatoun kuolevat kasvit
Kun Fatou Demblen kasvit alkoivat kuolla, hän luuli, että maaperä on pilaantunut ja elinkeino vaarassa. ”Ajattelimme, että maa on sairastunut. Emme tienneet, että itse asiassa parasiitit kävivät kasvien juurten kimppuun ja tappoivat ne”, sanoo Fatou.
Lämpötilan ja kosteuden noususta johtuva loisien määrän lisääntyminen on vain yksi monista ilmastonmuutoksen sivuvaikutuksista.
Malilla puolet maataloudessa työskentelevistä on naisia – tämä on avainsektori naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama maaperän ja luonnonvarojen pilaantuminen tekee tästä kuitenkin entistä vaikeampaa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista
Jotta naiset voisivat sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin, UN Women on aloittanut malilaisen paikallisjärjestön Groupe d’Animation Action au Sahel (GAAS) kanssa uuden ohjelman ”Agriculture Femmes et Développement Durable (AgriFed)”. Ohjelmassa työskennellään maanviljelijöiden kanssa: modernisoiden viljelytekniikkaa, lisätään tietoa ja parannetaan säilöntämenetelmiä.
“Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät päästä Malia helpolla, vaan tuovat lisähaasteen äärimmäisen hauraaseen turvallisuustilanteeseen Sahelin alueella”, sanoo UN Womenin Malin maavastaava Maxime Houinato. ”Mali on kuitenkin sitoutunut sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vaikka sen itse tuottamat kasvihuonepäästöt ovatkin alhaisia.”
Ohjelmassa Dembele on oppinut käyttämään luontaisia torjunta-aineita. ”Onneksi opimme, että on olemassa paikallisia kasveja, joiden uutteita voimme käyttää taudin torjuntaan”.
Lisätuloja ja parempaa ravintoa
UN Womenin tukemissa koulutuksissa on myös opetettu säilömään tuotteita paremmin. Noin 110 naistuottajaa on onnistunut lisäämään tulojaan käyttämällä moderneja viljely- ja säilöntätekniikoita.
”Olen viljellyt hedelmiä ja vihanneksia 20 vuotta, mutta tunsin vain perinteisen tavan viljelyyn”, sanoo Alphonsine Dembele, toinen viljelijä. ”Ohjelmassa opimme viljelemään monipuolisemmin – kasvatamme perunoita, tomaatteja ja paprikoita. Tämän avulla saamme lisätuloja, mutta lisäksi tämä parantaa ravitsemusta kotona ja vähentää lastemme aliravitsemusta. Lisäksi ohjelma on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä naiset eri etnisistä yhteisöistä tapaavat ja keskustelevat koulutusten aikana pelloilla”.
Hanne Lyytikkä
kirjoittaja on Suomen UN Women vaikuttamistyön ja viestinnän vastaava