"Suurin motivaatio toiminnassani ilmastonmuutosta vastaan on tietoisuus yhdessä toimimisesta ja nuorten kiinnostus asioiden muuttamisesta."
Olen Iida Silfverhuth, parikymppinen valtiotieteiden ylioppilas. Olen Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin jäsen. Opiskelen poliittista historiaa, mutta yhteiskunnallisella alalla myös historian näkökulmasta ilmastonmuutos on jatkuvasti läsnä keskustelussa. Näen itse ilmastonmuutoksen olevan tällä hetkellä suurin yksittäinen haaste, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin – politiikkaan, talouteen, sosiaaliseen oikeuteen, ihmisoikeuksiin, tasa-arvotyöhön ja koulutukseen, muutamia mainitakseni.
Ilmastovaikuttaminen, kuten kaikki vaikuttaminen, on vaikeaa. Nuorten äänen esiin saaminen on tärkeää vaikuttamistyössä, mutta se on myös useasti sivuutettu, ja johtaa nuorten turhautumiseen. Tämänhetkinen kulutustahti johtaa kuitenkin tämän vuosisadan aikana radikaaliin elinkelpoisen ympäristön vähenemiseen, ellei ihminen muuta toimintaansa; synkimmissä arvioissa muutokset tulevat joka tapauksessa olemaan suuria ja ihminen voi enää vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaita ne ovat. Ilmastoasiat on siis otettava huomioon tulevaisuutta suunnitellessa ja nuoria kuunneltava, sillä meidän tulevaisuudestahan tässä on kyse. Siksi vaikuttaminen on olennaista, vaikka työn jälkeä ei monesti voi nähdä saman tien.
Changemakerissa hienointa on toimia yhdessä nuorten kanssa. Kasvava turhautuminen ja pelko maapallon tulevaisuudesta lievittyvät aina, kun huomaa, ettei ole yksin. Helpotusta vahvistaa tieto siitä, että monet muut motivoituneet ovat myös nuoria. Suurin motivaatio toiminnassani ilmastonmuutosta vastaan on tietoisuus yhdessä toimimisesta ja nuorten kiinnostus asioiden muuttamisesta.
Varsinaista ilmastovaikuttamista omassa elämässäni on paitsi kestävään elämäntapaan pyrkiminen myös Changemakerissa toimiminen, kouluttautuminen ja kampanjointi. Toki myös ilmastonmuutoksesta, vaikuttamiskeinoista ja Changemakerista kertominen ovat osaltaan pitämässä ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeyttä esillä. Koska vaikuttaminen on hidasta, tulevat onnistumisen tunteet pienistä asioista. Mielenosoituksiin osallistuminen, muiden nuorten kanssa keskustelu ja ilmastonmuutoksen vakavasti suhteutuvien asiantuntijoiden sekä muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kuuleminen lisäävät varmuutta siitä, että asiat muuttuvat.
Yksilön mahdollisuudet muuttaa toimintaansa ovat oikeastaan aika pieniä askelia. Tärkeintä on käyttää hetki omaa aikaansa ottamalla asioista selvää. Sosiaalisessa mediassa voi seurata ilmastovaikuttajia tai etsiä vinkkejä kestävämpään elämäntapaan. Lihansyönnin ja lentämisen vähentäminen ovat suurimmat yksitäiset valinnat, jotka yksilöt voivat tehdä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Liittyminen yhteen, osallistuminen koulutuksiin, mielenosoituksiin, kampanjoihin tai julkisen keskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen ympäristönäkökulmasta ovat pieniä askelia vaikuttamisessa, jotta muutos voi tapahtua laajemmalla tasolla.
Raamatusta löytyy monista kohdista ilmastonmuutokseen sopivia jakeita. Monet profeettojen ennustukset uhkaavat ympäröivän luonnon tuholla. Toisaalta muun muassa psalmeissa löytyy lohduttavia jakeita Jumalan armosta ja huolenpidosta, lohdutuksesta, joka lievittää myös ilmastotuskaa. Kristityllä on vastuu luonnosta ja ympäristöstään. Elämme kuitenkin ajassa, jossa ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Jumalaan turvautuminen auttaa jaksamaan, mutta todellinen muutos lähtee ihmisestä.
Itseäni motivoi suunnattomasti 16-vuotiaan Greta Thunbergin ottama rooli maailmanlaajuisessa keskustelussa ilmastonmuutosta vastaan. Thunbergin sitaatti ”Emme voi pelastaa maailmaa enää noudattamalla sääntöjä. On kapinoitava, jotta tulevaisuus pelastuu.” summaa kaiken olennaisen ilmastovaikuttamisesta. Yksilön teot eivät riitä, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä. Sen lisäksi ajattelutapamme ja kulutustottumuksemme on muututtava ja yhteiset säännöt uusittava.