On helppoa luetella niin sanottujen sota- ja jalkapallosankareiden nimiä, mutta kuinka monen rauhansankarin nimen voit sanoa tuntevasi? Minä törmäsin erääseen heistä jokin aika sitten. Hänen nimensä on Emmanuel Jal. Nimi tarkoittaa 'Jumala on kanssamme'.
Emmanuel Jal syntyi Tonjin kylässä Etelä-Sudanissa. Hän oli vain pieni poika kun maassa syttyi sisällissota. Taistelussa korruptoitunutta hallitusta vastaan Emmanuelin isä liittyi Sudanin kansan vapautusarmeijaan (Sudan People's Liberation Army) ja menehtyi. Emmanuelin äiti murhattiin hallituksensotilaiden toimesta kun Emmanuel oli vasta seitsemänvuotias. Tuolloin Emmanuel tuhansien muiden lasten tavoin päätti lähteä matkaan kohti Etiopiaa, missä lapset uskoivat saavansa mahdollisuuden koulunkäyntiin.
Tilanne ei kuitenkaan edennyt Emmanuelin ja hänen ystäviensä odottamalla tavalla. Sen sijaan heidät pakkorekrytoitiin vapautusarmeijan toimesta ja vietiin harjoitusleirille Etiopiaan. Ulkopuolisesta leiri näytti sijaintinsa perusteella koululta, sillä se sijoittui lähelle kansainvälisiä avustusorganisaatioita sekä YK:n edustustoa. Suljettujen ovien takana lapset kuitenkin pakotettiin opettelemaan kuinka taistella ja tappaa.
-Minulla ei lapsena ollessani ollut lainkaan elämää, Emmanuel kertoo. Niinä viitenä vuotena jolloin olin lapsisotilaana tärkeimpänä päämääränäni oli tappaa niin monta muslimia kuin mahdollista. Muutaman vuoden kuluttua vapautusarmeija pakotettiin perääntymään Sudaniin, missä se jatkoi taistelua hallituksen joukkoja vastaan Juban kaupungissa.
-Monet lapsista tulivat katkeriksi ja he halusivat tietää mitä heille oli sodassa tapahtunut. Kaikki halusivat kostaa, Emmanuel toteaa.
Emmanuel ja useat muut lapsisotilaat päättivät tuolloin paeta. Kolmen kuukauden pakomatkan jälkeen he, jotka olivat selviytyneet matkasta hengissä, saapuivat Waatin kaupunkiin. Emmanuel oli tapahtumahetkellä yksitoistavuotias.
Waatissa Emmanuel tapasi brittiläisen avustustyöntekijän Emma McCunen. Emma auttoi Emmanuelia jatkamaan Waatista eteenpäin ja vei hänet Keniaan, missä Emmanuel pääsi kouluun ja aloitti musiikkiharrastuksen.
Laulun ja musiikin avulla Emmanuel pystyi työstämään lapsisotilaana saamiaan traumaattisia kokemuksia. Hän alkoi myös aktiivisesti auttaa muita heikossa asemassa olevia niin katulapsia kuin muita pakolaisia. Ystäviensä kannustamana Emmanuelista tuli yhä aktiivisempi laulaja ja muusikko. Hän sai tietää että monet kuuntelivat mielellään hänen musiikkiaan ja pitivät hänen sanoituksiaan koskettavina. Pikkuhiljaa Emmanuel onnistui saamaan itselleen myös levytyssopimuksen. Hänen ensimmäinen sinkkunsa oli nimeltään All We Need Is Jesus (Jeesus on kaikki mitä tarvitsemme). Sinkusta tuli hitti Keniassa ja sitä soitettiin myös brittiläisillä radiokanavilla.
Musiikki oli auttanut Emmanuelia työstämään kokemuksiaan sekä eheytymään sisimmässään. Rap ja hip-hop musiikista tuli Emmanuelin tapa kehottaa Sudanin erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä rauhaan ja sovitukseen.
Hänen ensimmäinen albuminsa, Gua, sana joka tarkoittaa hyvää ja voimaa, on sekoitus rap-musiikkia arabiaksi, englanniksi, swahilin, dinkan sekä nuerien kieleksi. Sanoitukset käsittelevät sudanilaisen kansan kaipausta palata rauhalliseen ja itsenäiseen kotimaahan.
Laulussa War Child (Sotalapsi) Emmanuel kertoo omaa tarinaansa: Minä olen sotalapsi / Siihen että selviydyin on syy / Ja se on se että kertoisin tarinani ja koskettaisin muiden elämää.
Albumit Ceasefire (Tulitauko) ja War Child ovat tehneet Emmanuelista yhden tunnetuimmista afrikkalaisista rap-artisteista. Tästä huolimatta Emmanuelin suhtautuminen amerikkalaisiin hip-hop musiikin esikuviin ei kuitenkaan ole aivan kritiikitön. Jal on sitä mieltä että amerikkalaiset niin sanotut ganster-rap artistit myötävaikuttavat väkivallan, huumeidenkäytön, ahneuden sekä seksuaalisen väkivallan ihannointiin. Monet heistä ovat itse köyhyyden ja väkivallan uhreja ja käsittävät musiikin mahdollisuutena ansaita katu-uskottavuutta ja tulla joksikin merkittävämmäksi. Ganster rap artistien takana on myös usein vahva taloudellinen hyödyn tavoittelu.
-Me olemme menettäneet ainakin yhden sukupolven tämän väkivaltaisen elämäntyylin takia / Nyt te haluatte vielä istuttaa tämän saman tyylin lasten (video)peleihin, Emmanuel Jal laulaa puhuttelevassa, sudanilaisen yhteiskunnan ongelmat tiedostavassa rap-musiikissaan. Sota ja väkivalta veivät Emmanuel Jalilta lapsuuden. Tänään hän haluaa suojella nuoria sekä turvata heidän lapsuuttaan musiikillisen viestinsä avulla. Emmanuelin musiikki on parantavaa kaikkille niille nuorille jotka ovat joutuneet sotaan tai jotka ovat itse olleet pakotettuja sotimaan. Samalla musiikki tuomitsee kaikki ne voimat jotka aiheuttavat sotaa. Emmanuelin mielestä musiikki on voimakasta ja itseasiassa ainoa asia joka voi puhutella sinua, sydäntäsi ja nälkääsi lupaa kysymättä.
Emmanuel Jalin tarina on luonnollisesti hänen omansa. Hän on nähnyt väkivallan ja sodan lähietäisyydeltä, mutta myös saanut mahdollisuuden jättää menneisyyden kokemukset taakse ja tehdä työtä rauhan ja sovituksen puolesta. Myös me voimme toimia niin, rauhansankari Emmanuel Jalin esikuvan inspiroimana.
Jan Edström
Käännös: Nora Repo
Kuvat: Wikipedia