Marttyyrikirkon ystäviin pääsihteerin Johan Candelinin haastattelu
Mitä on uskonnonvapaus?
Uskonnonvapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeuttaa harjoittaa uskontoaan ja vapautta olla harjoittamatta mitään uskontoa.
Miksi uskonnonvapaus on niin tärkeää?
Uskonto vastaa sellaisiin kysymyksiin kuin että miksi elämme ja olemme olemassa. Uskonnonvapaus on monen muun vapauden ”äiti” esimerkiksi sananvapauden, mielipiteenvapauden, kokoontumisvapauden, lehdistönvapauden sekä muiden ihmisoikeuksien. Kaikkien ihmisten uskonnonvapautta tulee suojella, mutta kukaan ei saa harjoittaa uskonnonvapauttaan niin, että se rajoittaa jonkun muun uskonnonvapautta.
Miksi uskonnonvapaus on yksilöllinen eikä kollektiivinen oikeus?
Uskonnonvapaus on Jumalan luomistyön kautta annettu. Sitä ei myönnetä valtion toimesta, vaan valtion tulee suojella sitä. Tämä tarkoittaa sitä, että sen täytyy olla yksilökohtainen vapaus.
Saako uskonnonvapautta rajoittaa?
Uskonnonvapautta ei voida rajoittaa laissa, mutta jos joku käyttää ”vapauttaan” siihen, että esimerkiksi estää jotain toista harjoittamasta uskontoaan tai vaihtamasta uskontoaan, valtion tulee puuttua asiaan. Sellaisissa tapauksissa on ehkä enemmän kysymys uskonnonvapauden väärinkäyttämisestä.
Millä tavoin uskonnonvapaus on liittyy muihin vapauksiin?
Vapaudet ovat sidoksissa toisiinsa. Uskonnonvapaus edellyttää muun muassa sananvapautta, julkaisuvapautta ja kokoontumisvapautta. YK:n ihmisoikeusjulistus on tärkein uskonnonvapautta koskeva julistus ja se on kirjattu Suomen ja muiden maiden perustuslakeihin.
Voisitko nimetä muutaman järjestön jotka edistävät uskonnonvapautta kansainvälisesti?
Maailmassa on satoja erilaisia järjestöjä. Kaikkien uskontojen sisältä löytyy järjestöjä, joilla on erityinen kiinnostus omaa uskontoa kohtaan. Kolmisenkymmentä järjestöä tekee työtä erityisesti kristittyjen uskonnonvapauden hyväksi. Osa tekee töitä pääasiallisesti välittämällä tietoa kuten Christian Solidarity Worldwide Englannissa, muut kuten Open Doors (Avoimet ovet) ja Voice of the Martyrs (Marttyyrien ääni) antavat apua suoraan.
Miksi vainottuja kristittyjä ei huomioida enemmän täällä meillä?
Syitä tähän on monta. Yksi on yhä olemassa oleva ”postkommunistinen trauma” neuvostoajalta. Muita syitä ovat muun muassa se, että ei tiedetä mitä maailmassa tapahtuu ja se että useimmat kärsivistä eivät ole luterilaisia. Siksi ajatellaan että se ei koske meitä. Valitettavasti silloin ei ole ymmärretty, että mitä Kristuksen ruumis tarkoittaa. Kristittyjen vainoaminen on mitä suurimmassa määrin ekumeeninen kysymys, tai ainakin sen pitäisi olla.
Tulisiko uskonnonvapaus priorisoida EU:n ja Suomen ulkopolitiikassa ja avustustyössä?
Totta kai. Me perustamme maailmankuvamme sille, että maailma on suurempi versio Suomesta, mutta maailma on tuhat kertaa suurempi ja uskonnolla on suuri merkitys maailmassa. Suomen tulisi valita oma ihmisoikeussuurlähettiläs. Uskonnonvapauden olisi tuolloin osa suurlähettilään työkentästä. Italian ulkoministeri Franco Frattini on ollut aktiivinen ja on luonut painetta siihen suuntaan, että EU huomioisi uskonnonvapautta enemmän työssään maailmalla. Katolinen kirkko on paljon aktiivisempi tässä kysymyksessä kuin protestanttiset kirkot. Vapaakirkot taas ovat jälleen liian pieniä saamaan aikaan suurempaa poliittista vaikutusta Euroopassa koskien tätä kysymystä.
Mitä EU ja me voimme tehdä?
Meidän tulee ymmärtää että ainakin 100 miljoonalla kristityllä tänään ei ole sellaista uskonnonvapautta jonka YK:n julistus kuvailee. Uusi katolilainen raportti sanoo, että 75 prosenttia kaikista niistä joita tänään vainotaan uskonnollisen kuuluvuutensa takia ovat kristittyjä. Meidän tulisi myös tehdä Suomen antama apu riippuvaisemmaksi siitä, että ihmisoikeuksia ja uskonnonvapautta kunnioitetaan vastaanottajamaissa.
Sinä ilmeisesti tunsit henkilökohtaisesti Pakistanin hiljattain murhatun vähemmistöministerin?
Tunsin Shahbaz Bhattin kymmenen vuoden takaa ja teimme yhteistyötä monen eri projektin muodossa. Hän oli erittäin rohkea mies, joka oli täysin vakuuttunut että hänet saatettaisiin murhata uskonsa vuoksi. Olen iloinen että hän sai tunnustusta työstään. Presidentti Obama, Hillary Clinton, paavi ja muut antoivat lausuntoja hänen kuolemansa jälkeen sekä ilmaisivat arvostuksensa sille työlle, jota Bhatti oli tehnyt suojellakseen uskonnollisia vähemmistöjä Pakistanissa. Bhattia jopa ehdotettiin viime vuosina Nobelin rauhanpalkinnonsaajaksi. Kristitylle vähemmistölle Pakistanissa on nyt taattu 5 prosenttia kaikista valtiollisista viroista, joulu on virallinen juhlapyhä ja kristitty vähemmistö on myös saanut lisää paikkoja kongressiin.
Mitä Pakistanissa tapahtuu nyt?
Pakistanin hallitus on valtavan islamistisen painostuksen kohteena ja kristittyjen tilanne on hyvin vaikea. Niin kutsuttu laki jumalanpilkasta vaikuttaa siten että kristityt voivat altistua uhille, vankila- tai jopa kuolemantuomioille ilman mitään oikeutta puolustaa itseään.
Täysin yleisellä tasolla toivon, että me nyt Suomessa heräämme globaaliin vastuuseen kaikkien puutteellisen uskonnonvapauden aiheuttamien uhrien puolesta. Haasteet ovat valtavia ja me emme voi muuttaa koko maailmaa. Sitä vastoin voimme epäilemättä muuttaa yksittäisten ihmisten koko elämän. Kun katsomme peiliin aamulla, näemme kasvojemme peilikuvan. Kun peilaamme itseämme kärsiviin veljiimme ja sisariimme, näemme sydämiemme todellisen peilikuvan.
haastattelija: Jan Edström
suomennos: Nora Repo