Älkäämme unohtako, että koko Kirkko on apostolinen. Koko kirkko näkee, julistaa ja tarjoaa kaikille ihmisille Herransa ylösnousemuksen. Siksi piispojen « apostolisen seuraannon » rinnalla ja sen perusteella sukupolvesta toiseen nousee heitä, joita Kirkko kutsuu « apostolisiksi ihmisiksi ». He ovat hengellisiä ihmisiä, jotka näkevät ylösnousseen Kristuksen ja tietoisesti täyttyvät Hänen läsnäolollaan ja niin voivat todistaa siitä, mitä ovat itse kokeneet.
Ensimmäiset ja suurimmat näistä « apostolisista ihmisistä » ovat marttyyrit.
Varhaisessa kirkossa marttyyrius oli paitsi ensimmäinen pyhyyden muoto, myös korkein mystinen kokemus, aidosti kristillinen kokemus. Muistakaamme esimerkiksi pyhä Stefanos, ensimmäinen marttyyri, joka näki taivaat avoinna ja Kristuksen seisovan Isän kirkkaudessa. (Ap.t.7 :55)
Marttyyrit on asetettu vihoviimeisiksi, kuin kuolemaantuomitut. (1.Kor.4 :9) Siten he ovat, nöyrässä luottamuksessaan Jumalaa kohtaan, samastuneet kuolemantuskaiseen Kristukseen, joka samalla jo on kärsimyksen ja kuoleman voittaja. Marttyyrit ovat todella tulleet « yhdeksi ruumiiksi » jumalallisen Ylösnousseen kanssa. He kärsivät Kristuksen kanssa ja he ovat liittyneet veren virtaan, joka vuosi hänen kyljestään ristillä. He ovat antaneet Pyhen Hengen tulen vallata itsensä.
Tallinnan metropoliitta Stefanos