”Kehitystä ei tapahdu ilman turvallisuutta eikä turvallisuus lisäänny ilman kehitystä” todetaan kehityspoliittisessa ohjelmassa. (s. 29). Turvallisuuden parantumisen ja kehityksen edellytys on, että yhteiskunta toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. (s.13). ”Suomen ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen”; kaikki aihealueita, joita resurssisodat ja resurssien epäeettinen käyttö tavalla tai toisella murentavat (s.5).
Kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen kuuluu yhteistyö kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, diplomatian sekä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kesken, siten että humanitaarinen apu säilyy puolueettomana. Kehitysyhteistyötä voidaan lisätä alueilla, joilla tuetaan rauhanvälitys-, rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviä. Aseelliseen väkivaltaan ja siihen liittyviin ihmisoikeusrikkomuksiin on syytä puuttua, koska Suomen kehityspoliittisen ohjelman mukaan ”Konflikteihin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia on ehkäistävä ja erityisesti on torjuttava kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin kuten joukkotuhontaan, ihmisyyttä vastaan kohdistuviin rikoksiin ja sotarikoksiin liittyvää rankaisemattomuutta” (s. 30).
Köyhyyttä ei voi vähentää eikä kestävää kehitystä saavuttaa, jos valtiot eivät pysty vastaamaan perustehtävistään, kuten turvallisuudesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja verotulojen keräämisestä ja kanavoimisesta peruspalveluihin ja työllisyyteen. Busanin kokouksessa 2011 päätettiin sitoutua hauraiden valtioiden kehityksen parantamiseen keskittämällä kansainvälistä tukea hauraiden valtioiden turvallisuuden ja valtion sekä kansalaisyhteiskunnan luottamuksen parantamiseen. Tärkeitä toimia tässä ovat ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantaminen mm. yksilöitä ja yhteisöjä tukemalla. (Suomen kehityspoliittinen ohjelma, s. 30)