Vanhoillisista asenteista tunnetussa Sargodhan kaupungissa Pakistanissa naiset ovat nousseet mopojen ja moottoripyörien selkään haastaakseen perinteiset sukupuoliroolit, jotka pitävät yllä syrjintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naiset oppivat paitsi ajamaan, myös ottamaan julkisen tilan haltuunsa. Se tekee naisten ja tyttöjen elämästä turvallisempaa kaupungin kaduilla. Kuva: UN Women/Henriette Bjoerge
Turkissa toimii satoja isien tukiryhmiä, joissa miehet kokoontuvat juomaan teetä ja keskustelemaan perheasioista. Muutos lähtee ruohonjuuritasolta: toimintaan osallistuvien miesten ajattelussa on tapahtunut muutos, joka johtaa väkivallattomaan ja tasa-arvoisempaan perhe-elämään. Kuva: UN
Tunisialaiset partiotytöt toimivat naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi kertomalla nuorille, että väkivalta ei ole normaalia eikä hyväksyttävää. Voices against Violence -ohjelman tarkoituksena on kouluttaa viisi miljoonaa nuorta muutoksentekijöiksi ympäri maailman. Kuva: UN Women/Urjasi Rudra
Mitä naisiin kohdistuva väkivalta on ja mistä se johtuu?
Sukupuoleen perustuva väkivalta koskettaa kaikkia sukupuolia. Sen taustalla ovat normit, jotka eivät salli perinteisestä poikkeavia sukupuolirooleja ja -identiteettejä.
Suurin osa sukupuolittuneen väkivallan kohteiksi joutuvista ihmisistä on naisia ja tyttöjä. Naisiin kohdistuva väkivalta ilmentää sukupuolten epätasa-arvoa ja naisten syrjintää, joka istuu syvällä monissa yhteiskunnissa.
Usein väkivaltaa käytetään keinona kontrolloida naisten ja tyttöjen seksuaalisuutta tai pakottaa takaisin paikalleen nainen, joka on tavalla tai toisella ylittänyt naiselle määritellyt rajat tai tuottanut perheelleen häpeää rikkomalla perinteisiä sukupuolirooleja.
YK-järjestöjen Aasian ja Tyynenmeren alueella tekemän laajan tutkimuksen mukaan väkivaltaa tekevät eniten miehet, jotka eivät usko naisten ja miesten tasa-arvoisuuteen.
Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on monia muotoja, mm. lähisuhde- ja perheväkivalta, seksuaalinen häirintä, raiskaus sodankäynnin aseena, sukupuolielinten silpominen, varhaiset ja pakkoavioliitot. Naisiin kohdistuvalle väkivallalle tyypillistä on, että se tapahtuu usein kodin piirissä ja jää sen vuoksi näkymättömäksi. Useimmiten väkivallan tekijänä on oma kumppani tai perheenjäsen.
Vuonna 2012 joka toisen surmatun naisen tappoi kumppani tai perheenjäsen. Joka kahdeskymmenes mies tapettiin samoissa olosuhteissa.
Kuinka yleistä se on ja missä sitä tapahtuu?
Maailman terveysjärjestö WHO kuvailee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Se on ihmisoikeusrikkomus, joka ei tunne maantieteellisiä, uskonnollisia tai kulttuurisia rajoja, mutta sen muodot ja yleisyys vaihtelevat.
On arvioitu, että maailmanlaajuisesti joka kolmas nainen kokee fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana. Joissakin maissa ja alueilla väkivaltaa kohdanneita naisia on jopa 70 %.
Mitä seurauksia naisiin kohdistuvalla väkivallalla on?
Väkivallan uhriksi joutuvat naiset ja tytöt joutuvat kantamaan sen suurimmat seuraukset. Epätasa-arvoisten valtasuhteiden ja miehiä alhaisemman sosioekonomisen aseman vuoksi naisilla on vähemmän vaihtoehtoja ja resursseja suojautua väkivallalta, paeta väkivaltaa ja saada oikeutta.
Useimmissa maissa alle puolet väkivaltaa kokeneista naisista hakee minkäänlaista apua ja alle 10 % kääntyy poliisin puoleen.
Naisiin kohdistuva väkivalta vaikuttaa negatiivisesti myös muihin kuin sen uhreihin. Sen vaikutukset ulottuvat sukupolvien yli. Lapsena kotonaan väkivaltaa nähneet miehet käyttävät itse todennäköisemmin väkivaltaa omissa parisuhteissaan aikuisiällä.
Väkivallalla on tuhoisat vaikutukset kokonaisten perheiden ja yhteisöjen toimintaan ja yhteiskuntien kehitykseen, sillä väkivallan uhka estää naisia osallistumasta täysipainoisesti päätöksentekoon, talouteen ja työelämään.
Etelä-Aasiassa lähes 90 % naisista kokee, ettei halua osallistua politiikkaan väkivallan vuoksi. Intiassa 45 % naispuolisista vaaliehdokkaista kertoo kohdanneensa väkivaltaa.
Miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ehkäistä ja vähentää?
Lainsäädäntö on usein epäonnistunut suojelemaan naisia ja tyttöjä väkivallalta. Joka kolmannessa maassa lait eivät tunne perheväkivaltaa. Yli 30 maassa raiskaukseen syyllistynyt mies vapautuu syytteistä avioitumalla uhrin kanssa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women julkistikin tänä kevään aloitteen naisia syrjivien lakien kumoamiseksi kaikkialla maailmassa.
Kaikkia maita koskevat kestävän kehityksen tavoitteet tunnustavat naisiin kohdistuvan väkivallan esteeksi kestävän kehityksen saavuttamiselle. Yksimielisesti YK:ssa hyväksytty tavoite sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisesta on käänteentekevä. Siinä kansainvälinen yhteisö asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen vuoteen 2030 mennessä.
Merkittävin tekijä naisiin kohdistuvan väkivallan estämisessä on asenteiden muuttaminen. Miesten huomioiminen tässä työssä on välttämätöntä. Koska asenteet omaksutaan jo nuorella iällä, tulisi jo kouluissa ja nuorten harrastuksissa tarjota pojille väkivallattomia tapoja miehenä olemiseen.
Tomi Kuhanen
Kirjoittaja on Suomen UN Women ry:n tiedottaja