Women are Persons - kuva Allistair Williamson, www.freeimages.com
Kaikkien valtioiden edustajat ovat kokoontuneet YK:n päämajaan New Yorkissa. Tunnelma jättimäisessä kokoushuoneessa on tiheä. Kello lähestyy jo aamua, neuvotteluiden 22. tunti on alkanut. Väsyneet diplomaatit ahmivat pizzaa ja cokista. Sopimukseen on päästävä.
Mutta aiheena ei ole Syyrian kriisi. Ei ydinaseriisunta eikä ilmastonmuutos. Puhutaan paljon vaikeammasta asiasta – naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisestä.
Tiiviissä neuvotteluissa keskustellaan naisten ja tyttöjen oikeudesta koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä oikeudenmukaiseen työhön, kotitöiden jakamisesta ja oikeudesta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Puhutaan myös siitä aivan vaikeimmasta aiheesta. Naisten ja tyttöjen oikeudesta päättää omasta kehostaan.
Suomi toimii aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Suomi korostaa erityisesti naisten ja tyttöjen poliittista ja taloudellista osallistumista, naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Suomi korostaa moniperusteisen syrjinnän poistamista osana naisten ja tyttöjen oikeuksia, erityisesti huomioiden vammaisten naisten ja tyttöjen oikeudet.
Mikä tämä tarkoittaa todellisuudessa? Missä näkyvät työn jäljet?
Hämärässä neuvotteluhuoneessa New Yorkissa istuu suomalainen virkamies. Virkamies, joka yhdessä muiden EU-maiden kollegoittensa kanssa reagoi tekstiehdotuksiin pohtien: heikennetäänkö naisten ja tyttöjen olemassa olevia oikeuksia? Viekö tämä sananmuoto asiaa taaksepäin? Näissä neuvotteluissa normeja ei enää kehitetä, vaan vanhoja puolustetaan. Käydään taistelua siitä, että jo kauan sitten sovittu edelleen pitää.
Suomessakaan naisten ja tyttöjen oikeuksia ei kunnioiteta riittävästi. Naisiin kohdistuva väkivalta on meille häpeän paikka, ja digiajan myötä väkivalta ja häirintä on levinnyt nettiin ja someen. Tämä tosiasia ei kuitenkaan poissulje sitä, että suomalaisen yhteiskunnan yksi keskeisimmistä arvoista on tasa-arvo. Tämä arvo määrittää toimintaamme naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä.
Monenkeskinen vaikuttamistyö YK:n eri foorumeilla on yksi keino edistää näitä oikeuksia. Lisäksi Suomi tuo tasa-arvoasiat esiin kahdenvälisissä keskusteluissa muiden maiden kanssa, sekä ministeri- että virkamiestasolla. Maamme kehitysyhteistyön kautta rahoitetaan käytännöllistä työtä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi. Lisäksi Suomi toimii aktiivisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325: "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanemiseksi. Tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa, edistää naisten tasavertaista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen sekä ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa väkivaltaa.
Suomen valttikortti vaikuttamistyössä on oma tarinamme. Olemme esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun naisille ja tytöille uskalletaan myöntää heille kuuluvat oikeudet. Tasa-arvon takia köyhä agraaritalous kehittyi muutamissa vuosikymmenissä vauraaksi ja vakaaksi hyvinvointivaltioksi.
Naisten oikeuksien edistäminen tuntuu loputtomalta kestävyyslajilta. Tässä tarvitaan Suomen kaltaisia maita, jotka tekevät vaikuttamistyötä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi - usein suomalaiseen tapaan meteliä itsestään pitämättä. Meille tämä ei ole ohimenevä trendi, vaan pysyvä sitoumus ja työ, jota tehdään pitkällä tähtäimellä.
Tavoitteena on, että jonain päivänä YK:n neuvotteluhuoneissa ei enää tarvitse puolustaa itsestään selvinä pidettyjä oikeuksia.
Sofie Sandström
Vastuuvirkamies, YK:n ihmisoikeusasiat, naisten oikeudet
Ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
Ulkoministeriö