Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara
Suomi on maailman tasa-arvoisimpia yhteiskuntia. Naiset ja miehet ovat lähestulkoon yhtä aktiivisia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Suomalaisille naisille taattiin poliittiset osallistumisoikeudet jo yli sata vuotta sitten, ja sen jälkeen naisten oikeudellista ja taloudellista itsenäisyyttä on pikku hiljaa lainsäädännössä lisätty. Naiset vapautettiin aviomiestensä holhouksesta ja heille annettiin oikeus omaan omaisuuteen vuonna 1930. Nykyään naisten ja miesten osallistuminen työelämään on lähes samalla tasolla, eduskunnassa naisia on yli 40 % ja pörssiyhtiöiden hallituksissakin noin 30 %.
Suomessakin on kuitenkin edelleen tasa-arvo-ongelmia, joiden vuoksi naisten ja miesten taloudellinen asema ei ole todellisuudessa tasa-arvoinen. Ns. epätyypilliset työsuhteet kasautuvat naisille: naiset työskentelevät noin kaksi kertaa miehiä yleisemmin osa-aikatöissä tai määräaikaisissa työsuhteissa. Kokoaikatyössä naisten keskiansio on noin 16 % miesten ansioita alempi johtuen mm. suomalaisen työelämän poikkeuksellisen voimakkaasta jakautumisesta ”naisten töihin” ja ”miesten töihin” sekä perhevapaiden aiheuttamasta katkonaisuudesta naisten työuriin ja ansiokehitykseen. Työuran aikana kertyvät ansioerot näkyvät myös eläkkeissä: naisten eläkkeet ovat keskimäärin 79 % miesten eläkkeistä.
Maahanmuuttajanaisten taloudellinen asema on vielä heikompi. Heidän kuukausitulonsa olivat parin vuoden takaisen selvityksen mukaan 76 % vieraskielisten miesten ansioista ja 62 %. kotimaisia kieliä puhuvien miesten ansioista. Maahanmuuttajanaiset – erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat – ovat myös varsin usein työvoiman ulkopuolella.[1]
Naisten tulot ja miesten tulot
Naisten ja miesten väliset toimeentuloerot ovat monessa maassa paljon Suomea suuremmat. Kansainvälisen työjärjestön ILOn raportin ”World Employment and Social Outlook: Trends for Women 2017” mukaan eri puolilla maailmaa naisten ja miesten taloudellinen epätasa-arvo on yhä räikeää – eikä ole osoittanut viime vuosina vähenemisen merkkejä. Koko maailmassa työvoimaan lukeutuu miehistä 76 % mutta naisista vain 49 %. Pohjois-Afrikassa, Arabimaissa ja Etelä-Aasiassa ero on suurin: siellä naisista vain 21 – 28 % lukeutuu työvoimaan.
Naiset myös työskentelevät miehiä useammin epävirallisessa taloudessa, työlainsäädännön ja sosiaaliturvan ulottumattomissa. ILO arvioi, että naisten ja miesten työelämään osallistumisasteen eron pienentäminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä lisäisi maailman bruttokansantuotetta 3,9 prosenttia eli 5,8 biljoonaa dollaria (5 800 000 000 000 dollaria). Tämä puolestaan voisi johtaa verotulojen lisääntymiseen globaalisti 1,5 biljoonalla dollarilla.
Tasa-arvo ei ole vielä valmis
Tasa-arvo ei siis ole vielä valmis – edes Suomessa, jota varsinkin me itse pidämme tasa-arvon mallimaana. On tärkeää, että poliittiset päättäjät ja muut yhteiskunnalliset ja taloudelliset vallankäyttäjät sitoutuvat sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Oma tasa-arvolakimme velvoittaa tähän niin viranomaisia, työnantajia kuin oppilaitoksia, mutta erityisen tärkeää on tasa-arvoasioiden näkyminen maan kunkin hallituksen ohjelmassa.
Ilman konkreettisia ja riittävän kunnianhimoisia edistämistoimia tasa-arvokehitys polkee paikallaan tai ottaa jopa taka-askelia. Myös kehitysyhteistyössä – jonka rahoitusta Suomi on valitettavasti leikannut dramaattisesti viime vuosina – on huomioitava erityisesti heikossa asemassa olevien naisten ja tyttöjen tukeminen.
Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on meidän kaikkien asia
Tasa-arvon ja varsinkin tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on korkealla kansainvälisellä agendalla, koska sen merkitys kestävän taloudellisen ja inhimillisen kehityksen edesauttajana on ymmärretty. YK:n kestävää kehitystä tukevassa Agenda 2030 –toimintaohjelmassa tyttöjen ja naisten asema on huomioitu nimenomaisen tasa-arvoa koskevan tavoitteen lisäksi mm. köyhyyden vähentämistä, terveydenhuoltoa ja koulutusta koskevissa tavoitteissa.
Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on meidän kaikkien asia, niin kotimaassa kuin maailmallakin. Se myös hyödyttää meitä kaikkia – ja tasa-arvoisen sekä kestävän yhteiskuntakehityksen kautta myös planeettaamme.
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara
[1] Sosiaali- ja terveysministeriö: Selvitys maahanmuuttajanaisten ja –miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:53.