Donitsitalous
Donitsitalous on 2000-luvun visio taloudesta, joka mahdollistaa sekä ihmisten että ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin ja kukoistuksen. Donitsi muodostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä: sosiaalisesta perustasta ja ekologisesta katosta. Sosiaalisen perustan 12 ulottuvuutta kuvaavat ihmisten perustarpeita, joita ilman kenenkään ei tulisi jäädä. Sosiaalinen perusta pohjautuu YK:n kestävän kehityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Ekologinen katto puolestaan koostuu yhdeksästä tutkijoiden tunnistamasta planetaarisesta rajasta, jotka säätelevät elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien vakautta ja kestävyyttä. Ihmiskunnan kestävä tulevaisuus vaatii ekologisen katon rajoissa pysymistä.
Näiden raamien sisällä on ihmiskunnalle ja taloudelle turvallinen ja oikeudenmukainen tila, ”donitsi”, jossa talous perustuu materiaalien kiertoon ja hyvinvoinnin jakamiseen useammalle. Donitsitalouden lähtökohtana on muuttaa talouden tavoite jatkuvasta bruttokansantuotteen kasvusta kohti kokonaisvaltaisempaa tulevaisuusvisiota, donitsia.
Donitsin sisään pääseminen vaatii radikaaleja muutoksia yhteiskunnan ja talouden rakenteissa. Suomi pärjää hyvin sosiaalisten tavoitteiden suhteen, mutta Suomen kulutustasolla maapallon kantokyky ylittyy. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme käyttöömme yli neljän maapallon resurssit. Planetaaristen rajojen sisälle pääseminen vaatii näin ollen erityistä huomiota.
Donitsitaloutta voidaan soveltaa kunnissa, maakunnissa ja hyvinvointialueilla
Kuntien menestyksen mittareina pidetään monesti väestön ja talouden kasvua, ja kunnat keskittyvät tyypillisesti tavoittelemaan näitä. Tästä näkökulmasta parhaiten pärjäävät kaupunkiseudut, joilla asuu paljon varakkaita ihmisiä, elinkeinoelämä ja rakentaminen on vilkasta ja täten myös kulutus sekä päästöt henkeä kohti ovat kestämättömän suuret. Donitsitaloudessa kuntien menestyminen nähdään toisella tavalla. Voisiko myös pieni, väkimäärältään supistuva maaseutumainen kunta kukoistaa? Voivatko myös pienituloiset asukkaat olla onnellisia ja hyvinvoivia? Donitsitalouden mittareilla voi. Syrjäseutujen pienissä kunnissa voidaan elää luonnonläheisesti, yhteisöllisesti ja matalalla kulutustasolla. Asukkaiden pienituloisuus tarkoittaa yleensä myös vähäisempää kulutusta eli ekologisesti kestävämpää elämäntapaa. Toimivat peruspalvelut ja muut hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet mahdollistavat asukkaiden kukoistuksen tulotasosta riippumatta.
Donitsitaloutta tavoitteleva kunta tai alue pyrkii mahdollistamaan sekä luonnon että ihmisten kukoistuksen. Asukkaiden perustarpeet aina ruuasta koulutukseen, asumiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin on tyydytetty. Alueen rakennukset ja infrastruktuuri on suunniteltu huolehtimaan puhtaasta vedestä ja ilmasta, sitomaan hiiltä ja huolehtimaan lajien monimuotoisuudesta kuten ympäröivä luontokin. Donitsitalouden mukainen paikkakunta kunnioittaa ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti – niin työntekijää hankintaketjujensa toisessa päässä kuin turvaa etsiviä pakolaisiakin. Kulutus pysyy planetaaristen rajojen sisällä mm. kiertotalouden ja puhtaan energian avulla.
Maailmassa ei ole tiedossa kuntia, kaupunkeja tai maita, jotka olisivat päässeet donitsin rajojen sisälle. Moni paikkakunta ympäri maailmaa kuitenkin pyrkii soveltamaan donitsimallia erilaisten työkalujen avulla. Vaikka tavoite on kirkas ja muutoksilla on kiire, donitsiin pääseminen on monimutkainen ja pitkä prosessi. Tämä donitsitalouden työkalupakki on tarkoitettu tukemaan Suomen kuntien ja alueiden pyrkimyksiä kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää donitsitaloutta.
Työkalupakki
Kuntien taloushaasteet, väestön ikääntyminen ja maailmanlaajuiset 2000-luvun kriisit aina koronapandemiasta ilmastonmuutokseen tuovat kunnille, maakunnille ja hyvinvointialueille tuntuvaa ja toistuvaa rasitusta. Paikallishallintojen kannattaa osana kriisien ratkaisuja vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ekologista kestävyyttään ja kriisiensietokykyään, sillä tämä vahvistaa kuntien ja alueiden kukoistusta pitkällä aikavälillä.
Tämän työkalupakin ydin muodostuu Kaupunkimuotokuva-työkaluista, jotka on sovellettu kansainvälisten donitsitalouspilottien ja Pirkanmaan donitsitalouden soveltamistyön pohjalta. Näiden työkalujen avulla Suomen kunnat, maakunnat ja hyvinvointialueet voivat ohjata johtamistaan donitsitalouden suuntaan.
Kaupungit kuluttavat suuren osan maailman resursseista ja tuottavat suuren osan maailman päästöistä. Sen vuoksi juuri kaupunkien toiminnan muuttaminen on avainasemassa donitsitalouden ideaaleihin pääsemiseksi. Kaupunkimuotokuva–työkalut ovat nimestään huolimatta sovellettavissa monelle eri tasolle aina naapurustosta valtiotasolle asti. Työkalut on suunniteltu ennen kaikkea Suomen kuntien, maakuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön. Parhaimmillaan tietyllä alueella kunnat, maakuntaliitto ja hyvinvointialue edistävät donitsitalouden toteutumista yhdessä. Työkalut sopivat myös hyödynnettäviksi kehittämishankkeissa, kansalaisjärjestöissä, oppilaitoksissa ja yrityksissä.
Donitsitalouden käytännön periaatteet
Donitsitalouden käytännön periaatteet on luotu, jotta donitsitalouden ideat pysyisivät yhtenäisinä, kun donitsitaloutta sovelletaan käytäntöön. On toivottavaa, että kaikissa donitsitalouden soveltamiseen pyrkivissä aloitteissa noudatettaisiin näitä periaatteita.
Omaksu 2000-luvun tavoite. Pyri täyttämään kaikkien ihmisten tarpeet planeetan luonnonvarojen asettamissa rajoissa. Pyri muovaamaan organisaatiosi tarkoitus, verkostot, johtaminen, omistajuus ja rahoitus vastaamaan tätä tavoitetta. Työn voi odottaa olevan haastavaa, uutta luovaa ja käänteentekevää.
Näe kokonaisuus. Tunnista kotitalouksien, yhteishyödykkeiden (commons), markkinoiden ja valtion – sekä näiden välisten lukuisten synergioiden – potentiaalinen rooli talouksien muuttamisessa. Varmista, että rahoitus tukee muutostyötä, ei määrää sitä.
Hoivaa ihmisluontoa. Edistä monimuotoisuutta, osallisuutta, yhteistyötä ja vastavuoroisuutta. Vahvista yhteisöllisiä verkostoja ja työskentele syvän luottamuksen hengessä. Välitä ryhmän hyvinvoinnista.
Ajattele järjestelmien kautta. Kokeile, opi, mukaudu, kehity ja tähtää jatkuvaan parantamiseen. Tarkkaile toimien laajavaikutteisia dynaamisia vaikutuksia, takaisinkytkentöjä ja keikahduspisteitä.
Jaa. Työskentele avoimen suunnittelun hengessä ja jaa synnytetty arvo kaikkien osaltaan arvoa luoneiden kanssa. Ole tietoinen vallasta ja pyri uudelleenjakamaan sitä, jotta sidosryhmien keskinäinen tasa-arvo paranee.
Elvytä. Pyri elämään elävän luonnon kiertokulkujen mukaisesti ja niiden sisällä. Ole jakaja, korjaaja, uudistaja ja hoitaja. Vähennä matkustamista, minimoi lentoliikenne, ole ilmasto- ja energiafiksu.
Pyri kukoistukseen kasvun sijaan. Älä tee kasvusta itsetarkoitusta. Ole tietoinen siitä, milloin työtä on parempi jakaa toisille kuin kasvattaa koossa.
Tietopakettiin voi tutustua alkuperäismuodossaan Jyväskylän yliopiston kotisivuilla sekä tutustua itse Kate Raworthiin ja hänen donitsitalousopetukseen, mm. hänen TEDx luentoonsa, joka on tekstitetty suomeksi. Lisätietoa donitsitaloudesta seurakunnille ja seurakuntayhtymille voi antaa Step-koulutuksen kestävän tulevaisuuden sekä sosiaalisen ekologian kouluttaja Jari Visto, jari.visto@step.fi.