Ranian kertomus

Rania ylläpitämässä kyläkauppaansa

Rania ylläpitämässä kyläkauppaansa

Enää en anna periksi – olen oppinut arvostamaan itseäni, ja nähnyt, että ponnistelu muutoksen saamiseksi kannattaa!

 

Pölyinen pieni kylä Jordanian laitamilla kätkee sisäänsä ihmeen. Vielä hetki sitten tuossa kylässä asuvat naiset olivat kotona, miestensä varjossa – mutta sitkeys, rohkeus ja vertaistuki ovat saaneet muutoksen aikaan.

 

Rania on beduiininainen, mennyt naimisiin perinteen mukaan nuorena, jo 16-vuotiaana. Hän asuu miehensä ja 5 lapsensa kanssa Um Battma kylässä. Hän sai kotoaan hyvin perinteisen ja tiukan kasvatuksen, jossa tyttöjen tehtävä oli olla kotona, eikä missään tapauksessa kommunikoida vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Päivät täyttyivät arkiaskareista ja lasten hoidosta. Koti pidettiin siistinä ja ruoka lämpimänä miehen tulla töistä mukaviin oloihin. Kaikkien niiden vuosien ajan, mitä hän ahersi kotona, hän kuitenkin koki, että hänellä oli sisällään paljon käyttämätöntä potentiaalia ja voimaa, jonka hän olisi halunnut hyödyntää.

 

Enas – rohkea suunnan näyttäjä

Samanaikaisesti viereisessä kylässä asuva Enas osallistui Fidan tarjoamiin koulutuksiin, jotka käsittelivät naisten oikeuksia, yrityksen perustamista, ennaltaehkäisevää terveyttä ja muita naisia koskettavia asioita.  Enas koki ja näki valtavan muutoksen omassa ja ystäviensä arjessa, ja aloitti oman yrityksen, ja palkkasi sinne muutamia kylän naisia töihin. Hän alkoi pikkuhiljaa jakamaan haavetta Fidan työntekijöiden kanssa siitä, että menisi läheiseen beduiinikylään kertomaan siellä asuville naisille kaikesta oppimastaan.

 

Silmät loistaen Rania kertoo, että Enaksen kylään tuoma koulutus oli juuri sitä mitä hän tarvitsi. Sen lisäksi, että hän sai käytännön tietotaitoa siitä, miten yritys perustetaan, kuinka markkinointi tulisi hoitaa ja kuinka kirjanpitoa tehdään – hän sai ennen kaikkea iloa, tukea ja voimaa muista naisista. Nämä yhteiset hetket olivat naisille ensimmäisiä kodin ulkopuolisia asioita. Yrityskoulutuksen lisäksi naiset keskustelivat beduiiniteltan katveessa elämään liittyvistä kysymyksistä ja valoivat toisiinsa rohkeutta ja toivoa. Beduiiniperheiden lapsille Enas opetti englantia, ja äidit oppivat myös lastensa kautta vierasta kieltä.

 

Ranian kauppa

Koulutuksesta ja tuesta rohkaistuneena Rania alkoi keskustelemaan perheensä kanssa pienen yrityksen perustamisesta.  Aluksi perhe oli hyvin hämmentynyt ideasta, ja vastustikin sitä peläten kyläläisten reaktioita. Pikkuhiljaa Rania kuitenkin aloitti myymään kotonaan suklaata ja sipsejä. Hän onnistui säästämään rahaa sen verran, että pystyi laajentamaan yritystään, ja avaamaan kaupan läheiseen varastoon.

 

- Suljin korvani niiltä mielipiteiltä, jotka yrittivät viskata minut kumoon ja lannistaa minut, Rania huikkaa kaupan hyllyjen välistä. Yhteisöni on hyvin suljettu, ja se, että nainen käy työssä, on ennen kuulumatonta. Minä odotin 25 vuotta, että pääsisin kotoani. Nyt siipiäni ei katkaise kukaan, Rania huudahtaa!

 

Muutoksen tuulet puhaltavat myös Jordanian suljetuissa yhteisöissä. Tyttöjen koulutuksen tärkeyttä tuetaan ja ymmärretään, yhä useampi nainen saa opiskella ammatin ja myös harjoittaa sitä. Mutta ilmaiseksi tämä muutos ei tule. Tarvitaan paljon keskustelua molempien sukupuolten kanssa, koulutusta, sillanrakentamista ja ennen kaikkea rohkeutta.

 

- Nyt tiedän, kuinka arvokas olen, Rania hymyilee; ennen koulutuksiin osallistumista tunsin itseni niin arvottomaksi. Olen nähnyt, kuinka pystyn oppimaan uutta, saan omaa tulonlähdettä – ja perheeni tukee minua. Ihmisten nähtyä, että kauppani kannattaa ja että mieheni on tukenani, ihmisten tuomionsanat ovat muuttuneet myötämieliseksi – ja muut naiset ovat rohkaistuneet ottamaan omia askeleitaan kohti parempaa huomista.

 

Haluan lapsilleni paremman tulevaisuuden. Toivon osaavani kasvattaa heistä unelmoijia, ja että he uskovat omiin kykyihinsä. Teen kaikkeni, että lapset kouluttautuvat hyvin, ja saavat hyvät ammatit. Ennen muuta toivon, että he uskovat ja pelkäävät Jumalaa niin, että heistä kasvaa viisaita ja hyviä ihmisiä.

 

Tässä kylässä aurinkokin paistaa lempeämmin kuin ennen. Pölyinen kylä peittää salaisuuksia, jotka tuovat iloa, toivoa ja rohkeutta tulevaisuuteen.
 

 

Teksti: vaikuttamistyön asiantuntija Katja Köykkä

FIDA