Voimaannuttavaa taloutta naiset edellä

Työskentelyä "maatalousinnovaation" kanssa. Kuva: Timo Ahlberg.

Työskentelyä "maatalousinnovaation" kanssa. Kuva: Timo Ahlberg.

Naisille suunnattu Suomen Lähetysseuran koulutus. Kuva: Timo Ahlberg

Naisille suunnattu Suomen Lähetysseuran koulutus. Kuva: Timo Ahlberg

Pellolle asennetaan kastelua helpottavaa jalkapumppua. Kuva: Sari Lehtelä

Pellolle asennetaan kastelua helpottavaa jalkapumppua. Kuva: Sari Lehtelä

Yritysvetoinen kehitysyhteistyö on Suomessa ja maailmalla kovassa huudossa. Siinä missä julkisen ja järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön väitetään olevan tehotonta ja kyvytöntä luomaan talouskasvua, yritykset nähdään ketterinä, työtä ja hyvinvointia synnyttävinä toimijoina[1]. Vähemmälle huomiolle ovat sen sijaan jääneet tutkimukset, joiden mukaan suomalaiset kehitysyhteistyövaroja saaneet yritykset tuntevat huonosti, jos ollenkaan, mahdollisten kohdemaidensa kehityshaasteita[2]. Siksi hyvätkään innovaatiot eivät välttämättä luo tasaisia mahdollisuuksia nauttia kehityksen hedelmistä. Oikeus riittävään toimeentuloon kuuluu kaikille, ei vain kehitysmaiden kasvavalle keskiluokalle tai eliiteille.

 

Pohjimmiltaan vastakkainasettelun lähtökohta on väärä: järjestöt tukevat yrittäjyyttä samalla kun tukevat heikossa asemassa olevien ryhmien aseman kehittymistä. Tällaisesta työstä voi nostaa esimerkin Suomen Lähetysseuran pitkäaikaisesta yhteistyöstä Etiopiassa. Kehitysvaikutukset syntyvät harvemmin sattumalta. Sen sijaan ne ovat seurausta syvällisestä toimialueen tuntemuksesta.

 

Naisten osuuskunnat tuottavat hyvinvointia Etiopiassa

 

Etiopiassa talous on kasvanut kohisten, jopa 8-10% viime vuosikymmeninä. Maa on onnistunut houkuttelemaan verohuojennuksilla ja muilla yrityksiä kannustavilla menetelmillä investointeja mm. vaateteollisuuden ja sokeriruo’on tuotannon lisäämiseksi[3].

 

Huolena on, että taloudellisen kasvun rivakkuudesta huolimatta noin joka viides työikäinen on työtön ja kehitys ei ole hyödyttänyt köyhimpiä väestönosia. Talouden lisäksi väestö kasvaa hyvin nopeasti. Yli puolet etiopialaisista viljelijöistä viljelee alle puolen hehtaarin tilkkua. Samaan aikaan maa on sopinut 70 laajamittaista maan vuokraussopimusta ulkomaisten sijoittajien kanssa[4]. Maaseudun naiset ovat vastuullisessa mutta erityisen haavoittuvassa asemassa, koska miehet muuttavat tyypillisemmin kaupunkeihin työmahdollisuuksien perässä.

 

Miten sitten turvata ja monipuolistaa naisten elinkeinomahdollisuuksia Etiopian nopeassa kehityksessä? Tähän paikalliset kumppanimme ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka perustuvat paikallisten sosiaalisten, taloudellisen ja muiden resurssien kartoittamiselle. Idea on yksinkertainen ja toimiva. Naiset järjestäytyvät osuuskunniksi, joita he johtavat itsenäisesti. Heitä koulutetaan hoitamaan osuuskunnan lakisääteisiä velvoitteita, minkä vuoksi he eivät jää riippuvaisiksi ulkopuolisten asiantuntijuudesta. Naiset aloittavat säästämisen hyvin pienillä kuukausisummilla. Osuuskunta mahdollistaa matalakorkoiset pienlainat, joilla viljelijät voivat monipuolistaa tuotantoaan. Kehitys ponnistaa näin paikallisista voimavaroista ja vastaa todellisiin haasteisiin.

 

Pienlainoilla rahoitetuissa innovaatioissa kyse voi olla vaikkapa kuivuutta kestävistä lajikkeista tai kanoista, joita ei tyypillisesti Etiopiassa kasvateta. Tuotanto monipuolistuu ja kerryttää varallisuutta, jota voi sijoittaa eteenpäin. Osaamista, käytäntöjä ja tietoa jaetaan yhteisöltä toiselle. Tiedon kartoittamisessa ja jakamisessa kirkolla on rooli kohtaamispaikkana ja luotettuna kumppanina.

 

Toiminta Etiopiassa osoittaa, että innovaatioiden ei tarvitse olla erityisen monimutkaisia tuottaakseen kehitysvaikutuksia. Toisaalta mobiiliverkkojen kehitys maassa tarjoaa hyvän esimerkin talouden ja teknologian yhdessä kehittymisen mahdollisuuksista. Tiedon nopea välittyminen on vähentänyt maataloustuotteita ostavien välikäsien mahdollisuuksia keinotella hinnoilla: tieto markkinahinnoista kiertää kännyköiden välityksellä ja siten viljelijöillä on vahvemmat perusteet vaatia markkinahintoja tuotteistaan.

 

Naisten yrittäjyyttä tukevien hankkeiden tuloksellisuus heikentyisi, jos rahat päätyisivät talouskuntien miehille. Arvioinnit osoittavat kuitenkin, että raha pysyy naisten päätäntävallassa. Etiopiassa laki mahdollistaa sen, että nainen voi omistaa karjaa ja maata. Lisäksi hankkeiden arvioinneissa on selvitetty, mihin kertynyttä pääomaa sijoitetaan, ja vastaus on suoraviivainen: lasten koulutukseen. Nykyisin Etiopiassa melkein kaikki lapset pääsevät kouluun. Tätä voi pitää lähes uskomattomana saavutuksena maassa, jossa 2000-luvun alkupuolella yli kymmenen miljoona lasta jäi peruskoulun ulkopuolelle[5].

 

Yritykset ja yhteisöt tukemaan kehitystä

 

Olisi kuitenkin virhe olettaa, että kehityshaasteet selätetään yksittäisillä hankkeilla. Vaikka positiivinen kierre tuotannon kehityksessä parantaa lasten koulutusmahdollisuuksia, he voivat silti päätyä työttömiksi kasvaviin kaupunkeihin. Koulutettuja naisia muuttaa myös pois maasta paremman elinkeinon toivossa Lähi-itään, missä menestymisen mahdollisuudet voivat olla heikot.

 

Esimerkki Etiopiasta osoittaa kuitenkin, että yksityisen ja järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön ei tarvitse olla toisiaan poissulkevaa, päinvastoin.  Yhteisöpohjaiset taloudelliset innovaatiot voivat olla tärkeä työkalu oikeudenmukaisuuden edistämisessä myös taloudeltaan nopeasti kasvavissa maissa: ne jakavat nopean hyvinvointia myös kaikista köyhimmille väestönosille.

 

Niko Humalisto

Taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija  

Suomen Lähetysseura

 

[1] Kuuntele esimerkiksi: http://www.eva.fi/blog/2018/02/16/apunen-maliranta-podcast-onko-markkinatalous-parasta-kehitysapua/

[2] Hooli, L., jauhiainen, J. (2016) Development Aid 2.0 – Towards Innovation-Centric Development Co-operation: The Case of Finland in Southern Africa; Unicef (2017) Private sector and development: Finnish SMEs as Actors Contributing to Development?

[3] https://www.bloomberg.com/news/features/2018-03-02/china-is-turning-ethiopia-into-a-giant-fast-fashion-factory; The Oakland Institute (2016) A Miracle or Mirage: Manufacturing poverty and hunger

[4] http://www.landmatrix.org/en/get-the-detail/by-target-country/ethiopia/?order_by=&starts_with=E

[5] http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=203301